Kesällä on ahdistavan kuumaa, talvella hyytävän kylmää. Myrskyää ja tulvii. Kuivuus ja rankkasateet vuorottelevat. Eläinlajeja häviää.
Yhteisellä maapallolla elollinen luonto kipuilee, kun ihminen on ylittänyt rajansa. Ihmisen piti viljellä ja varjella. Ahneus on saanut liikaa valtaa.
Mielikuvituksellisimmat miljardöörit miettivät jo pakenemista kuuhun tai avaruuteen asumaan, jos kehitystä ei saada pysäytettyä. Joidenkin maiden johtajat haluavat kieltää koko kehityksen ja jatkaa entiseen malliin.
Kaikki tämä saa helposti aikaan pelkoa ja uhkakuvia. Se voi lamauttaa. Mutta moni myös onneksi toimii omalla tavallaan ja omassa elinympäristössään.
Elokapinan nuoret vaativat talouden pyörien kääntämistä toiseen suuntaan. Kestävään kasvuun luottava elinkeinoelämä haluaa investoida vihreään siirtymään, vety- ja tuulivoimaan ja teollisuuden sekä liikenteen sähköistämiseen. Luonnonvaroja säästäviä teknologisia keksintöjä tehdään koko ajan. Koulussa lapset ovat saaneet oppia kierrätyksestä ja tuoneet sitä koteihinkin. Moni meistä on alkanut lajittelemaan jätteensä, korjaamaan rikki mennyttä ja ostamaan käytettyjä vaatteita.
Kohtuullisuus valtaa alaa. Ihmiset voivat yhdessä muuttua ja muuttaa kehityksen suuntaa niin että tulevaisuus on sekä luonnolle että ihmiselle parempi.
Kirkko on toivon tuoja. Siksi Viitasaaren seurakuntakin lähtee kantamaan vastuuta luomakunnan varjelusta. Haluamme toimia ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjumiseksi. Siihen tarvitaan mukaan meitä seurakunnan päättäjiä ja tietysti seurakunnan jäseniä.
Viitasaaren seurakunnan ympäristötyöryhmä kokoontuu ensimmäisen kerran tänään. Haemme kirkon ympäristödiplomia, joka edellyttää toimenpiteitä energiankulutuksessa, metsänhoidossa, hautausmaiden hoidossa, luontoympäristöjen vaalimisessa, jätehuollossa, ruokahuollossa ja ympäristökasvatuksessa.
Evankelisluterilaisen kirkon tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Ympäristödiplomi on jo 92 seurakunnalla, joukossa ovat mm. Jyväskylä, Uurainen ja Äänekoski. Diplomin myöntää Kirkkohallitus ja se edellyttää seurakunnalta sitoutumista jatkuvaan parantamiseen. Suunnitelma tehdään viideksi vuodeksi ja sen jälkeen sen toteutuminen arvioidaan ja laaditaan uusi suunnitelma.
Kirkolla on toki perusteelliset ohjeet mutta käytäntö löytyy paikallisilla ideoilla ja ratkaisuilla. Seurakunnan ensimmäisen oman ympäristösuunnitelman toimenpiteet määritellään kuluvan vuoden aikana. Onko sinulla mielessä jotain mitä voisimme yhdessä tehdä? Kerro ajatuksesi. Pienetkin teot ovat merkityksellisiä yhteisen luomakunnan hyväksi.
Maria Kaisa Aula
Kirjoittaja on Viitasaaren ev.lut. seurakunnan kirkkovaltuuston puheenjohtaja ja ympäristötyöryhmän jäsen.