Valtio jatkaa hyvinvointialueiden ”kurjistamista” lähivuosina. Ihmisten luottamuksen vahvistaminen sosiaali – ja terveyspalveluihin on näissä oloissa hyvinvointialueille mahdoton tehtävä.

Kansanedustaja Ville Väyrynen (kok.) kirjoitti Keskisuomalaisessa (7.2.) myönteiseen sävyyn vireillä olevasta hyvinvointialueiden rahoituslain muutoksesta.

Häneltä jäi sanomatta, että lain päätarkoitus on leikata hyvinvointialueille jaettavaa valtion kokonaisrahoitusta 390 miljoonalla eurolla lähimmän kolmen vuoden aikana.Rahoitusta leikataan Keski-Suomestakin.

Leikkaaminen uhkaa heikentää edelleen ihmisten luottanusta sosiaali- ja terveyspalveluihin niillä alueilla, jotka jo nyt ovat jatkuvassa karsintakierteessä. Tämä käy rasittavaksi myös henkilöstölle.

Naapureihimme Pohjois-Savoon, Etelä-Savoon ja Pohjois-Karjalaan leikkaukset kohdentuvat vielä meitä jyrkemmin. Tämä tuo paineita karsia kustannuksia erikoissairaanhoidosta, jonka työnjako parhaillaan on itäisen yhteistyöalueen sopimuksessa avoinna.

Hallitus on tähän mennessä leikannut hyvinvointialueiden rahoitusta asiakasmaksuja korottamalla sekä esimerkiksi perusterveydenhuollon hoitotakuuta pidentämällä. Uusi laki leikkaa rahoitusta ilman vastaavia tehtävämuutoksia.

Rahoitusta leikataan nyt kaavamaisesti niin, että ikääntymisen tuomaa palvelutarpeen kasvua ei huomioida täysimääräisesti. Tämä patistaa palveluiden heikentämiseen alueilla, joissa vanhuksia on suhteessa eniten. Tämä ei ole hyvä asia.

Leikkausten kohdentumista on onneksi mietitty

Arvostan sitä, että hallitus on rahoituksen jyvittämisessä hyvinvointialueille koettanut arvioida, missä leikkauksista olisi vähiten haittaa.

Asukasmäärän painoarvoa asukaskohtaisen valtionosuuden määräytymisessä vähennetään ja palvelutarpeen osuutta korotetaan yhdellä prosenttiyksiköllä.

Tämän seurauksena rahoituksen leikkaukset kohdentuvat suhteessa painokkaammin Etelä-Suomen väkirikkaille hyvinvointialueille ja Helsinkiin. Ne ovat jo sote – taloudessaan ylijäämäisiä.

Mutta eivät muutkaan leikkauksilta suinkaan säästy. Samoina vuosina 2027-2029 on katettava kertyneet alijäämät. Nyt esitetty rahoituksen leikkaus tuo tähän lisävaikeutta

Todennäköisesti käy niin että seuraavan hallituksen on peruttava leikkauksia ja kehitettävä ”velkasaneeraus” menettelyjä, jotta ei valtio joutuisi antamaan toisella kädellä lisärahoitusta osalle alueista.

Asukasluvun painoarvoa kevennettävä ja palvelutarpeen vahvistettava

Valtion rahoituksen jakoperusteita on jatkossa edelleen uudistettava. Palvelutarpeen merkitystä pitää vahvistaa ja asukasluvun merkitystä vähentää.

Tässä keskustan ja Ville Väyrysen tavoitteet yhtyvät. Jo sote-uudistuksen valmisteluvaiheessa keskusta esitti palvelutarpeelle nykyistä isompaa painotusta. Silloin oli tyydyttävä harmilliseen kompromissiin ja valuvian tulokset näkyvät.

Toimitaan siis yhdessä sen puolesta, että valtion rahoitus hyvinvointialueille jakautuu jatkossa oikeudenmukaisemmin!n!

• kirjoitus on julkaistu Keskisuomalainen – lehdessä pääosin samansisältöisenä