Kuka voi auttaa kaatunutta vanhusta?

Vanhusten turvapuhelinauttamisen vasteajat ovat puhuttaneet Keski-Suomessa. Tuntikin on pitkä aika odottaa kaatunena lattialla. Tulossa on 24/7 sote-tilannekeskus, joka helpottaa eri puolilla maakuntaa liikkuvien ammattilaisten ohjaamista. Lisäksi mietinnässä on myös yhteistyö pelastustoimen ammattilaisten ja sopimuspalokuntalaisten kanssa. Organisaatiorajojen ylittämistä tarvitaan vahvistamaan vanhusten ja heidän läheistensä turvallisuutta.

Vanhusten turvapuhelimen vasteaikojen pituudet huolestuttavat ihmisiä Keski-Suomessa. Viitasaarelta olen saanut huolestuneita yhteydenottoja jo pidemmän aikaa. Suut-Keuruu lehdessä on myös ollut kipakkaa kirjoittelua. Kansikuva on Suur-Keuruu lehdestä 30.9.2024 vanhuksen läheisen kirjoituksesta.

Turva-auttamispalvelu muuttui viime vuoden keväänä ns. keskityksi palveluksi Keski-Suomessa. Tilastojen mukaan marraskuussa 2024 turvapuhelinauttaja tuli Viitasaarella keskimäärin tunnin sisällä hälytyksestä mutta Pihtiputaalla avun saantiin meni toista tuntia. Marraskuussa hälytyksiä oli Viitasaarella 9 ja Pihtiputaalla 11. Odottavalla tunti on kyllä pitkä aika! Pitkät vasteajat huolettavat myös läheisiä: voinko luottaa että läheiseni on turvassa ja saa apua.

Pohjoisen alueen turvapuhelimen päivystäjä tulee Viitasaarelle usein lähikunnista. Viitasaarella ei ole omaa päivystäjää, kun päivystys on hyvinvointialueella keskitetty. Esim Karstulassa vasteajat ovatkin olleet marraskuussa huomattavasti lyhyempiä, noin puolen tunnin luokkaa. Ilmeisesti siellä päivystäjä oli lähempänä.

Päättäjien tehtävä on viedä palautetta eteenpäin

Päättäjien tehtävä on viedä palautetta johdon tietoon ja hakea ratkaisuja yhteistyössä. Aluehallituksessa keskustelimme syksyllä, että pitäisi olla sujuvampiakin malleja turvapuhelinauttamiseen, kun Viitasaarella on 1.9 aloittanut 24/7 päivystävä paloasema ja ensihoito. Keuruulla 24/7 paloasema starttaa tänä vuonna.

Nämä ovat aivan uusia panostuksia pelastustoimeen. Viitasaarellekin perustettiin kymmenkunta uutta virkaa. Edelleen hommissa ovat myös sopimuspalokuntalaiset sekä Viitasaarella että jatkossa Keuruulla. Pitkiä vasteaikoja ehkäisemään tarvitaan yhteistyötä!

Osalla sopimuspalokuntalaisia on taustallaan lähihoitajan tutkintokin. Voisivatko he mennä auttamaan kotonaan kaatuneita vanhuksia tai muutoin apua tarvitsevia, jos vasteaika tulisi muutoin kovin pitkäksi? Voisko sopimuspalokuntalaisten hälytystehtäviä laajentaa vanhusten hoivan puolelle? Vanhuksen turvallisuutta lisäisi sekin, että joku ylipäätään saapuu nopeasti paikalle, vaikka henkilö ei kaikki tarpeellisia toimia pystyisi yksin tekemäänkään.

Siiloutumista purkaa uusi soten 24/7 tilannekeskus

Ketteriä ratkaisuja on hidastanut eri toimialojen ”siiloutuminen” hyvinvointialueen alkuvaiheessa. Ensi vuoden aikana tätä puretaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon ympäri vuorokauden päivystäville yksiköille luodaan yhteinen 24/7- tilannekeskus. Sieltä nähdään kootusti, missä ovat liikkeellä kotija asumispalveluiden ja sen turvakeskuksen, ja kriisipäivystyksen sekä ensihoidon kiireettömien tehtävien yksiköt.

Virkajohto on arvioinut että sote-palveluide sisäisen uudistuksen pitäisi lyhentää turvapuhelimen käyttäjien odotusaikoja ja vahvistaa turvallisuuden kokemusta. Tilannekeskuksessa voidaan palvelutarpeen perusteella siirtää tehtäviä yksikölle, joka on asiakasta lähimpänä.

Aluehallitus pyysi myös virkajohtoa selvittämään, miten pelastustoimen 24/7-yksiköiden henkilöstöä, joko virkahenkilöitä tai sopimuspelastajia, voitaisiin organisoida avuksi tilanteissa, joissa turvapuhelinpäivystäjän tai muun sote-henkilön paikalle tulo kestäisi kohtuuttoman kauan. Odotamme selvityksen tuloksia kevääksi. Hyvinvointialue on asettanut tavoitteeksi myös pelastustoimen liittymisen soten kanssa yhteiseen 24/7 tilannekeskukseen. Tälle ei ole vielä päätetty aikataulua, mutta aluehallituksessa on vahva tahtotilatähän suuntaan.

Juttua teemasta Suur-Keuruu – lehdessä 13.1.2025,

Voiko lainsäädäntö estää yhteistyön turvapuhelinauttamisessa?

Turvallisuuden kokemuksen vahvistaminen on hyvinvointialueen tavoite. Lisäksi on tärkeä kyetä toimimaan ihmisten apuna yli ammattiala- ja hallintorajojen. Entisten rajojen ylittämistä siis tarvitaan.

Eduskunta on lakeihin laittanut tiukkoja sääntöjä siitä, mitä kukakin virkahenkilö saa tehdä. Osa epäilee, että nämä rajaisivat pelastustoimen henkilöstön mahdollisuuksia ottaa vastaan sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä. Virka-aputoimina vastaavia tehtäviä on ilmeisesti kuitenkin tehty aika ajoin.

Mikäli rajoja ylittävät mutta turvallisuutta parantavat uudistukset vaativat lainsäädännön muutoksia, niin sitten viemme niitä eteenpäin. Hyvinvointialueella soten ja pelastustoimen ylittävä integraatio on tähän mennessä jäänyt vielä vähälle. Tässä on konkreettinen vanhusten arkea parantava toimi, josta integraation voisi aloittaa. Kenties pääsemme piloitoimaan uusia toimintamalleja Keski-Suomessa tämän vuoden aikana?

Kirjoitin turvapuhelinasioista sekä kotipalvelun kattavuuden paranemisesta Viitasaaren Seutu -lehteen mielipidekirjoituksen. Se julkaistiin 8.1.2025.

Ps. Vanhusten kotipalvelun kattavuus on parantunut Viitasaarella!

Turvapuhelimen vasteajat ovat Viitasaarella pidentyneet hyvinvointialueen myötä. Parannuksiakin on kuitenkin tullut. NImittäin hyvinvointialue on tuonut 24/7 kotihoidon koko Viitasaaren alueelle vuoden 2023 aikana.

Wiitaunionin aikana (vuoden 2022 loppuun asti) kaupungin perusturva oli päättänyt, että kotihoito ei palvele vanhuksia, jotka asuvat yli 10 km päässä kuntakeskuksesta. Vanhuksille ilmeisesti ehdotettiin, että olisi parempi muuttaa kirkonkylälle. Tällainen maantieteellinen rajaus palvelun saantiin oli lainvastainen.

Hyvinvointialueen myötä tämä ja muutkin kunnissa ilmenneet lain kanssa ristiriidassa olleet käytännöt on korjattu. Tätä tarkoittaa yhdenvertaisuus palveluissa.

Korjaukset ovat myös lisänneet hyvinvointialueen kustannuksia, joista valtio meitä sitten moittii.

Vastaa