Vanhuksille omalääkärit hetimiten !

Omalääkärimallin ja hoidon jatkuvuuden eduista on kirjoitettu Keskisuomalaisessa useaan kertaan. Keskustan ryhmä on Keski-Suomen hyvinvointialueella johdonmukaisesti tehnyt töitä omalääkärimallin puolesta, ja vuosi sitten teimme aloitteen ammatinharjoittamallin pilotoinnista.

Hyvinvointialue tekee ammatinharjoittajalääkärin kanssa suoran sopimuksen tietyn alueen väestön hoitamisesta. Kaksi yrittäjälääkäriä aloittaa Keski-Suomessa. Myös tämä vie omalääkärimallia eteenpäin.

Olemme myös pitkään kannustaneet virkajohtoa suuntaamaan avoterveydenhuollon kehittämistyön tiimimallista omalääkärimalliin.

Omalääkärimalli perustuu lääkärin ja hoitajan tiiviiseen työparina toimimiseen.Tiimimalli oli Keski-Suomen valinta hyvinvointialueeseen valmistautumisen valtiorahoitteisissa hankkeissa. Viimeistään hallitusohjelma osoitti, että suunta on korjattava kohti omalääkärimallia. Ministeriön kehittämisavustuksia 2024 alussa saivat omalääkärimalliin sitoutuneet alueet. Keski-Suomi jäi ilman avustusta.

Ikäihmiset hyötyvät hoidon jatkuvuudesta eniten.

Hyvinvointialuejohtajan talousarvioesitys 2025 perustui avoterveydenhuollossa tiimimalliin. Siksi esitimme aluehallituksessa selkeää kirjausta omalääkärimallin käyttöön ottamisesta Keski-Suomessa. Se hyväksyttiin yksimielisesti.

Muutos omalääkärimalliin vaatii investointeja. T Säynäjärvi (KSML 11.12.2024) osui naulan kantaan: nämä investoinnit tutkitusti maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin vähenevinä kustannuksina. Hoidon jatkuvuus vähentää erikoissairaanhoidon ja päivystyksen käyttöä. Luottamus lääkärin ja potilaan välillä tukee elämäntapojen muutoksissa.

Esitimme valtuustossa 5 lääkärin lisäämistä vanhusten koti- ja asumispalveluihin, koska halusimme vauhtia omalääkärimalliin siirtymiseen.

Hyvinvointialueella on noin 6 000 vanhusta ympärivuorokautisessa hoivassa ja kotipalveluissa. Ikäihmiset hyötyvät hoidon jatkuvuudesta kaikkein eniten, ja se tukee myös omaishoitajia.Ikäihmisillä lääkityksen tasapaino, hoitoisuus, turvallisuuden tunne, fyysinen ja henkinen kunto sekä kotiolot vaikuttavat päätökseen lähteä päivystykseen.

Epäonnistuminen vanhusten hoidon jatkuvuudessa näkyy päivystyksen ruuhkautumisena ja vuodeosastojen käytössä.

Vanhusten ”pyöröovi-ilmiö” eli kulkeminen kodin-päivystyksen ja vuodeosaston välillä pitää loppua.

600 000 euron lisämääräraha vanhusten koti- ja asumispalveluihin ei saanut enemmistön kannatusta aluehallituksessa eikä valtuustossa.

Harmi, koska lisävirkojen myötä myös avoterveydenhuollossa olisi päästy lähelle 1 200–1 500 asukkaan asiakaskuormaa omalääkäriä kohti, joka tukisi omalääkäritoimintaan siirtymistä laajemmin.

Emme ehdottaneet lääkärin virkojen siirtämistä avoterveydenhuollosta vanhusten palveluihin, koska se olisi hölmöläisten peiton paikkausta.

Työ omalääkärimallin edistämiseksi jatkuu. Vuosi 2025 näkyy Keski-Suomessa omalääkärimallin rivakkana etenemisenä, ja näin keskustan yksi iso tavoite on lähellä toteutumista.

Kirjoitus on julkaistu Keskisuomalainen – lehden mielipiteet – palstalla 8.1.2024 Kirjoittajat ovat Mauno Vanhala ja Maria Kaisa Aula. Vanhala (kesk.) on Hyvinvointialueen aluehallituksen jäsen Jyväskylästä ja Aula puheenjohtaja (kesk.) Viitasaarelta.