Hyvinvointialueilla on isoja valmiuden ja varautumisen vastuita. Uutta lainsäädäntöäkin on tulossa. Luottamuksen ja turvallisuuden painoarvo on tosin ollut harmillisen pieni Orpon hallituksen sote-politiikassa. Puheissa on ollut syksyn mittaan merkkejä suunnasta parempaan. Oikuttelu edellisen hallituksen sote- uudistusta vastaan on ainakin ministeritasolla vähentynyt.

Epävarma kansainvälinen tilanne on nostanut valmiuden ja varautumisen eri viranomaisten ”esityslistalle”. Kaiken varalta on oltava valmiina monenlaista, mitä normaalisti ei tulisi ajatelleeksikaan.

Teema on ollut myös Keski-Suomen hyvinvointialueen hallituksessa esillä. Saimme syksyllä vieraaksi sosiaali – ja terveysministeriön valmiuspäällikön Pekka Tukevan.

Hyvinvointialueuudistus laittoi valmiuden ja varautumisen palapelin kansallisesti ja maakunnallisesti uuteen asentoon. Monet avaintehtävät siirtyivät kunnilta hyvinvointialueelle.

Pelastustoimi vastaa mm väestönsuojelusta. Sote varautuu mm. terveysriskeihin ja suuronnettomuuksiin, Tarpeelliset tiedonkulun verkostot onkin laitettu uusiksi viime vuoden aikana.

NATO-jäsenyys vaikutti sote-toimijoihinkin

Suomen NATO- jäsenyys myös toi uutta pohdittavaa. Hyvinvointialueiden vastuulla on sotilaiden sairaanhoitoon varautuminen yhteistyössä puolustusvoimien kanssa , Kansainvälistä yhteistyötä ei ole tällä alalla ollut aiemmin edes Ruotsin kanssa. Sitäkin kansallisesti kehitetään.

Uutta oppia on tullut Suomen viranomaisille kun on seurattu Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Punaiset ristit eivät ole siellä jääneet rauhaan.

Kaikkeen varaudutaan. jotta voidaan elää luottavaisina. Suomessa viranomaisten yhteistyön pitää toimia Itämeren lisäksi myös maalla.

Parhaillaan vahvistetaan hyvinvointialueiden keskinäisiä yhteyksiä ja johtamisen rakenteita. Keski- Suomi kuuluu itäiseen yhteistyöalueeseen yhdessä Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon kanssa. Tuleva lainsäädäntö selkiyttää vastuita poikkeusolojenkin varalle. Tilannekuvas ylläpitävät sote- valmiuskeskukset on jo perustettu osin koronakokemusten vauhdittamana.

Luottamus palveluihin luo turvallisuutta

Kokonaisturvallisuus on paljon muutakin kuin maanpuolustusta ja poikkeusolojen valmiutta. Turvallisen Suomen ”peruskivi” on luottamus. Ihmisten pitää voida luottaa normaalioloissa, että sosiaali- terveys- ja pelastuspalveluita saa, kun on hätä ja tarve. 

Luottamuksen ylläpidon ja turvallisuuden painoarvo on ollut kovin pieni kansallisessa keskustelussa hyvinvointialueista. Varautumisen ja valmiuden ylläpidon vaatimia voimavaroja ei nyt mitenkään huomioida hyvinvointialueiden rahoituksessa. 

Valtion pitää kantaa vastuu siitä että varautumiseen on rahaa ja myös siitä että turvallisuus ja luottamus palveluihin ei järky kun hyvinvointialueita patistetaan leikkaamaan. Turvallinen siirtymä vuoden 2023 aikana onnistui hyvinvointialueilla hyvin mutta valtioneuvostoon tasolla heikosti. Eräiltä ministereiltä puuttui suhteellisuuden tajua ja hallitusten välisen jatkuvuuden merkityksen ymmärrystä,

Hyvinvointialue on alueellinen toimija

Luottamus kasvaa riittävän yhteisistä arvoista ja tavoitteista sekä toivon näkymistä. Sitä eivät luo pelkästään viranomaiset. Sen ratkaisevat ihmiset, yhteisöt, järjestöt, seurakunnat, kunnat, yritykset ja myös media.

Myös hyvinvointialue on alueellinen ja paikallinen toimija – yhteistyön ja luottamuksen rakentaja. Hyvinvointialueen läsnäolo koko maakunnassa myös lähipalveluina on tärkeää. Siitä on Keski-Suomessa huolehdittu.

Alueellinen toimijuus on tiiviisti kytköksissä kansanvaltaisen päätöksenteon kanssa. Sekä johtajat että päättäjät luovat ”kasvoja” hyvinvointialueelle. Huolenaiheet ja pulmat ovat Keski-Suomen hyvinvointialueen ensimmäisinä vuosina välittyneet kyllä ketterästi ihmisiltä päättäjille.

Ministereiden ”sote-oikuttelu”on tyyntynyt

Luottamuksen vahvistaminen kotimaassa on tärkeää juuri nyt, kun ilmassa on erityisen paljon ulkoisia epävarmuuksia.

Valtio, kunnat ja hyvinvointialueet ovat kaikki viranomaisia ja julkisia toimijoita, joiden pitää luottaa myös toisiinsa. Keskinäinen riitely heikentää ihmisten luottamusta sote – palveluihin.

Hyviä merkkejä on syksyllä ollut siitä että poliittinen oikuttelumyrsky edellisen hallituksen sote-uudistusta vastaan on tyyntynyt. Pääministeri Orpokin totesi välikysymyskeskustelussa eduskunnassa että näillä mennään. Ministeri Purra jatkoi vielä budjettipuheIssaan entisillä urilla.

Yhteinen tilannekuva on selkiytynyt. Tai ministerit ovat alkaneet kuunnella virkakuntaansa.

Nyt – n 1.5 vuoden jälkeen hyvinvointialueiden startista– useimmat maan hallituksen puolesta puhujat muistavat jo todeta että uudistustyö on vasta alussa. Samoin he ovat lisänneet viestiinsä arvostuksensa hyvinvointialueiden johdon ja päättäjien urakoinnille ja aikaansaannoksille sekä henkilöstön joustavuudelle.

Kiitos siitä! Tästä on hyvä jatkaa parempaan päin! 😊 Lupaavaa oli sekin, että uuden Kokoomuksen kansanedustajan suunnitelmat eivät saaneet puolueilta tukea.

Ps. Oppositiopuolueidenkin kannattaa varoa ettei valtakunnallinen ”sote on kriisissä” – puhe irtaannu paikallisista ja alueellisista realiteeteista.