Talousluvut eivät yksin riitä mittaamaan on hyvinvointialueen onnistumista. Ihmisten perusoikeuksia on turvattava ja palveluita koskevaa lainsäädäntöä noudatettava. Lyhytnäköiset menojen karsinnat voivat tuoda uusia kustannuksia seuraavana vuonna.

Kaikkein kallisarvoisinta on kuitenkin ihmisten ja yhteisöjen luottamus julkisiin palveluihin Sen romuttumista on erittäin vaikea korjata. Maltti on valttia.

Hyviä tuloksia on jo saavutettu palveluiden uudistumisena

Keski-Suomen hyvinvointialueen päätehtävä on tarjota koko maakunnan asukkaille lakien mukaiset sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut. Hyvinvointiyhteiskunnan ytimessä on ihmisten luottamus. Luottamus siihen, että julkisia palveluita saa silloin kun on niiden tarve tai jopa hätä on. 

26 entisen sote-toimijan fuusio on ollut Keski-Suomen historiassa vertaansa vailla oleva muutos. Mittakaavaa voi olla vaikea ulkopuolelta ymmärtää. Hyvinvointialueen virkakunta on tehnyt työtä sitoutuneesti ja sydämellä. Olemme saaneet jo hyviä tuloksia. Kestävä menojen kasvun hillintä edellyttääkin toimintatapojen ja rakenteiden uudistumista, painopisteen siirtoa perustason palveluihin.

Esimerkiksi mielenterveydessä on vahvistettu sekä perustason että erikoissairaanhoidon palveluita. Aikuiset saavat ”ensilinjan” kautta kontaktin sairaanhoitajaan alle tunnissa. Myös lapset ja nuoret pääsevät vastaanotolle hoitotakuun lupauksen mukaisesti. Oppilashuollon rinnalla mielenterveyden perustason tiimit tukevat hyvää arkea kouluissa ja kotona.

Digitaaliset sote-palvelut ovat ottaneet huikean harppauksen koko maakunnassa. Kotoa käsin asiointi on mahdollista sekä sosiaali- että terveyspalveluissa. Asiakastietojärjestelmiä yhdistetään, mikä helpottaa ammattilaisten työtä.

Lähipalveluita ja ennalta ehkäisevää

Kustannusten kasvua on hillittävä ja menoja karsittava, mutta se pitää tehdä maltilla. Olisi lyhytnäköistä aiheuttaa muutaman vuoden päähän entistä suurempia menoja. Tämä näkyi palveluverkkopäätöksessä, joka turvasi lähipalveluita.

Valtuuston hyväksymä strategia korostaa ennaltaehkäisevää työtä. Sitä ovat mm. perhekeskukset ja ikäihmisten päivätoiminta. Näitä vahvistamme. Kumppaneiksi tarvitaan kuntia, seurakuntia ja järjestöjä.

Aluehallituksen linjaukset ovat olleet yksimielisiä

Aluehallitus on yksimielisesti hyväksynyt ensi vuoden talousarviota varten ohjeet, jossa tavoitteena on menojen ja tulojen tasapaino sekä vuonna 2025 että 2026. Tämäkin edellyttää useamman kymmenen miljoonan euron leikkauksia menoihin molempina vuosina. Valtiolta tuleva rahoituksen ns. jälkikäteistarkistus ei Keski-Suomessa tule riittämään alijäämän umpeen kuromiseen. Alijäämien kattaminen alkaisi vuonna 2027.

Aluehallitus ei halunnut tehdä taloussuunnitelmaa, joka on epärealistinen tai strategian vastainen. Valvovat viranomaiset ovat todenneet, että rahapula ei ole peruste toimia lainvastaisesti. Meitä hoputtavat jo nyt uhkasakkoprosessit. Siksi on panostettu mm. lastensuojeluun.

Maan hallituksen vastaantuloa tarvitaan. Joko erilaisia velvoitteita on karsittava tai alijäämien kattamisen aikataulua pidennettävä. Nyt talous ja toiminta kulkevat eri latuja. Eri ministeriöt vetävät eri suuntiin.

Keski-Suomen erityispiirre: velkataakka

Keski-Suomen erityispiirre on raskas velkataakka, jonka saimme perinnöksi Nova-sairaalan rakentamisesta. Ilman Nova-velkaa olisi asukaskohtainen alijäämämme maan keskitasoa. Tämä on myös valtiovarainministeriöllä tiedossa.

Aluehallituksessa on ollut erittäin hyvä ilmapiiri ja yhteishenki. Meillä on suora keskusteluyhteys myös ministeriöihin päin. Mielellään avaamme heillekin taloudenpitoa ja ratkaisujamme, joissa toimitaan monella tapaa ”puun ja kuoren välissä”.

Ratkaisuja riitelyn sijaan

Keski-Suomen hyvinvointialueen alijäämää on Keskisuomalaisen palstoilla kauhisteltu. Mm. Kokoomuksen piirin puheenjohtaja kirjoitti teemasta äskettäin. Alijäämä ei aiheudu hyvinvointialueuudistuksesta, vaan siitä, että ihmiset tarvitsevat Keski-Suomessa palveluita enemmän kuin mihin rahaa on.

Aiemmin tämän vajeen kattaminen oli Keski-Suomen kuntien kontolla. Kuntaveroa kiristettiin ja koulutuksesta leikattiin. Onneksi sitä ei tarvitse nyt tehdä. Hyvinvointialue kuitenkin tarvitsee kuntien kanssa tiivistä yhteistyötä hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisessä. Sosiaali- ja terveys sekä pelastuspalvelut ovat loppujen lopuksi hyvän arjen tukipalveluita.

Myös puolueiden kannattaa Keski-Suomessa suunnata energia enemmänkin yhteisiin ratkaisuihin kuin toisten syyttelyyn.  

Maria Kaisa Aula

Keski-Suomen hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtaja

Tämä kirjoitus on julkaistu Keskisuomalainen lehdessä ti 3.9.