Keski-Suomen hyvinvointialueella on vahvistettu jo ensimmäisenä toimintavuotena lasten ja nuorten mielenterveyspalveluita. Jatkoa suunnitellaan ja tarvetta onkin.
Hallituksen kaavailemat sosiaaliturvan leikkaukset kun uhkaavat lisätä palveluiden tarvetta . Monet leikkaukset kasautuvat haavoittuvassa asemassa oleviin perheisiin.
Hyvinvointialueet saavat paikata sosiaaliturvaleikkausten lisäksi myös kuntien tiukentuvan talouden seurauksia: perusopetuksen ja nuorisotyön ns. säästöt helposti aiheuttavat lisäkuluja hyvinvointialueelle vuoden parin viiveellä. Kuntien halukkuus vahvistaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä on vaarassa heiketä, kun rahat ovat tiukassa
Harmi kyllä, Orpon hallitus vaikeuttaa myös hyvinvointialueiden mahdollisuuksia auttaa lapsia ja nuoria sekä perheitä. Riskinä on että lapset ja nuoret joutuvat montaa kautta tiukan talouden haittavaikutusten maksajiksi.
Hallitus on säilyttänyt hyvinvointialueille ylimääräisen 1.4 miljardin euron kustannusten kasvun hillinnän tavoitteen vuoteen 2027 mennessä. Eli tuon verran pitäisi menoja karsia THL:n ennustamasta kasvu-urasta, johon vaikuttavat väestön ikääntyminen ja kustannusnousu ( indeksitarkistus).
Samalla on hyvinvointialueiden kurottava kolmessa vuodessa umpeen (koko maassa arviolta n 1.2 mrd) alijäämä, joka syntyi vuoden 2023 yllätyksellisen nopean kustannusten nousun seurauksena. Tällaista vuoristorataa eivät rahoitusjärjestelmän laatijat kyllä osanneet kuvitella. Hyvinvointialueilla ei ole myöskään mitään taloudellisia puskureita eli vanhoja säästöjä tai myytävää omaisuutta. Lainanottokin on rajoitettua.
Lisäaika talouden tasapainottamisen velvoitteeseen (= 2026) olisi erittäin hyödyllinen että vältyttäisiin lyhytnäköisiltä toimilta ja ehdittäisiin uudistaa tietoon perustuen. Siihen ei ministeri Juuso tänään (18.10) eduskuntakeskustelussa antanut mitään toivoa. Jospa ääni muuttuisi kellossa viimeistään hallituksen puoliväliriihessä 2025.
Rohkea palvelureformi on tarpeen!
Jonkinmoista vastaantuloa saatiin kyllä äskettäin kun ministeriöt lähettivät hyvinvointialueille kirjeen alijäämän kattamisvelvollisuuden ja arviointimenettelyyn joutumisen suhteesta. Asiaa puitiin hyvinvointialueiden hallituksen puheenjohtajien tapaamisessa Jyväskylässä.
Jo nykyisten vajeiden umpeen kuromisessa on töitä riittämiin. Siinäkin onnistuminen tällä vaalikaudella vaatii tueksi hallitukselta ripeää palvelureformia.
Hallitusohjelma lupaa tosiaan yksityiskohtaisten normien ja säännösten karsintaa niin että hyvinvointialueet saisivat enemmän väljyyttä toimintaansa. Paljon puhuttua vuokratyövoimaa käytetään juuri siihen, että päästäisiin lakien velvoitteisiin. Toivon hallitukselle rohkeutta uudistamiseen!
Hyvinvointialueen päättäjillä on nyt vaikea yhtälö: toisaalla hallituksen säästövelvoitteet ja toisaalla ihmisten perusoikeudet. Veikkaanpa että myös perustuslakivaliokunta pääsee tällä vaalikaudella vielä töihin sote-rahoituksen riittävyyttä punnitsemaan.
Miksi hyvinvointialueuudistus tehtiin?
Joku voi vielä miettiä että miksi sote-uudistukseen lähdettiin, jos alku on näin hankalaa.
Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden vahvistaminen kertoo yhden hyvän syyn. Hyvinvointialueelle on pystytty kokoamaan monipuolista osaamista ja kehittämiskykyä nuorten asioissa. Esimerkiksi digipalveluiden tarjoamiseen tai seksuaaliterveyden neuvonnan laajentamiseen yksittäinen keskisuomalainen kunta ei olisi pystynyt.
Idea on siis keskittää osaamista ja johtamista – ei palveluita. Vahvat lähipalvelut jotka lapsilla ja nuorilla ovat myös koulussa, vähentävät eriarvoisuutta.
Aiemmin useissa Keski-Suomen kunnissa koulun oppilashuolto joutui hoitamaan etenkin yli 12-vuotiaiden lasten ja nuorten mielenterveyden peruspalveluiden tehtävät. Koulupsykologit ja kuraattorit eivät pystyneet tekemään ennaltaehkäisevää työtä ja yhteisöjen vahvistamista, joka on heidän päätyönsä. Nuoria pääasiassa lähetettiin erikoissairaanhoitoon, joka myös ruuhkautuipahoin.
Keski-Suomen hyvinvointialue on lähtenyt organisoimaan lasten ja nuorten mielenterveyden palvelut kokonaisuutena uudelleen peruspalveluista aina sairaanhoitoon asti. Tänä vuonna on perustettu uudet mielenterveyden peruspalveluiden tiimit eri puolille maakuntaa lähelle lapsia ja nuoria. Henkilökuntaa on siis palkattu lisää lähipalveluihin.
Mielenterveyden tuessa edetään portaittain ja koetetaan löytää sopiva tuki oikeaan aikaan eri tarpeisiin. Aiemmin valitettavasti lähinnä lähetettiin lapsia ja nuoria ”pois” .
Hyvinvointialue on vielä keskeneräinen
On hyvä muistaa, että Keski-Suomen hyvinvointialue on vielä keskeneräinen. Lasten ja nuortenkin uudistukset ovat vasta alkuvaiheissaan. Mielenterveyden palveluissa isoin haaste on työvoiman saatavuus. Aiemmin monet kunnat ovat hoitaneet näitä tehtäviä ostopalveluina. On välttämätöntä tehdä hyvinvointialueesta vetovoimainen työnantaja ja kiinnostava työyhteisö ihmisille, jotka haluavat uudistaa ja edistää pitkäjänteisesti nuorten hyvää arkea.
Mielen hyvinvointi on myös yksi painopiste yhteistyössä, jota Keski-Suomen hyvinvointialue tekee kuntien, järjestöjen ja seurakuntien kanssa. Konkreettisia suunnitelmia tulee aluevaltuuston hyväksyttäväksi tämän syksyn aikana mm. mielenterveysohjelman sekä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman muodossa.
Summa summarum !
Keski-Suomen hyvinvointialueella ei siis leikata lapsilta ja nuorilta vaikka hallitus patistaa meitä karsimaan menoja tiukkaan tahtiin. Hallituksen omien sosiaaliturvaleikkausten ja kuntien vaikean taloustilanteen yhteisvaikutukset toivottavasti palauttavat myös maan hallituksen realistiselle linjalle: ei kasvateta eriarvoisuutta vaan vähennetään sitä.
Ja voin jo kuvitella minkälaiset paineet kohdistuvat hyvinvointialueille (sekä palvelutarpeena että avustusrahoituksena) jos hallitus toteuttaa myös järjestöjen STEA- avustuksiin suunnittelemansa leikkaukset.
Lisää lasten ja nuorten palveluiden kehitystyöstä Keski-Suomen hyvinvoinyialueella
Maria Kaisa Aula
aluehallituksen puheenjohtaja (kesk.)
Viitasaari
