Löytyykö Keski-Suomessa me-henkeä? 

Hyvinvointialueiden talouden ja valtion rahoituksen ja sen perusteiden ympärillä kiehuu keskustelu. Tietyn käännekohdan Keski-Suomeen tuo myös hyvinvointialuejohtajan ero. Aluehallitus totesi 28.10, että hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet ei nauti enää aluehallituksen luottamusta. Budjetti oli jälleen ylittynyt. Tämä katkaisi aluehallituksen luottamuksen “kamelin selän. Talouden tasapainottamisen tahti on ollut liian hidas. 

Oman kehyksensä tilanteeseen tuo valtion arviointimenettely, johon olemme joutuneet.

Keski-Suomen tilanteesta mieleeni tulee lapsuuden korttipelit – Musta-Pekka ja Musta-Maija. Keski-Suomen päättäjien ja virkajohdon kädessä on nyt Musta-Maija. Miten tuosta kortista pääsemme eroon? Miten alijäämät kurotaan umpeen? 

Tarvitseeko todella säästää?

Osa pelitiimistä voi asettaa toivonsa siihen, että pelin säännöt muuttuvat. Kenties kortit jaetaan kohta tyystin uudelleen? Jospa vaihdetaankin ihan toiseen peliin?  

Eli joku miettii, muuttuuko rahoitusjärjestelmä jollain aikataululla? Pääsevätkö jotkut hyvinvointialueet ”velkasaneeraukseen”, jotta ihmisten perusoikeuksista pystytään pitämään kiinni? Onko uhka alueiden yhdistämisestä pelkkää pelottelua? Tuleeko muitakin alueita mukaan arviointimenettelyyn?  

Ja vielä: miten valtiovarainministeriö ja hallinto-oikeus suhtautuvat valituksiin, joita Keski-Suomen hyvinvointialue on tehnyt puuttuvasta rahoituksesta? Diagnoosit ovat välittyneet huonosti THL:lle, mistä syystä arviomme menettäneemme yli 90 miljoonaa rahoitusta kolmen vuoden aikana.  

Tänä syksynä peli kulkee maan hallituksen säännöillä

Pelin säännöt saattavat toki, jollain aikataululla, lähinnä seuraavien eduskuntavaalien jälkeen, muuttua.  Mutta juuri nyt ja tänä syksynä peli kulkee niillä säännöillä, jotka maan nykyinen hallitus ja valtiovarainministeriön nimeämä arviointiryhmä meille antaa.  He ovat arvioineet, että Keski-Suomessa on liian hyvät palvelut ja niitä on karsittava.  

Valtio rahoittaa hyvinvointialueet, joten meillä ei ole muita mahdollisuuksia kuin noudattaa annettuja ohjeita. 

Eli Musta-Maija ei siirry kädestämme pois ellemme tee päätöksiä, joilla saadaan hyvinvointialueemme taloudessa käänne aikaan.  

Alijäämä ei saa ensi vuonna kasvaa vaan tulot ja menot on saatava tasapainoon.  Arviointiryhmä on ottanut jo kahteen kertaan kannanoton että palveluverkkouudistuksella on saatava 18,6 miljoonan euron kustannusten alennus. Sisällön yksityiskohdat voivat muuttua mutta tuo vähennys menoissa pitää saavuttaa. 


Joulukuun aluevaltuusto on tärkeä käännekohta

Aluevaltuuston kokous 9.12 on erittäin merkittävä siinä, miten meidän ja valtion – nykyisen hallituksen – välinen luottamus kehittyy.  

On aivan välttämätöntä, että eri puolueryhmät sekä poliittiset päättäjät ja virkajohto ja myös henkilöstöjärjestöt pelaamme yhdessä samaan maaliin, emmekä ainakaan pyri kampittamaan toisiamme.  

Keski-Suomen puolesta pitää toimia yhdessä.  Se vakuuttaa parhaiten sekä valtion että keskisuomalaiset ihmiset. 

Ihmisten luottamus on vahvuutemme

Valtion luotto on palautettava, mutta yhtä lailla tärkeä on keskisuomalaisten ihmisten luottamus hyvinvointialueeseen, sen päätöksentekoon sekä sosiaali- terveys ja pelastuspalveluihin. Keskisuomalaisten pitää voida luottaa siihen, että palveluita on saatavilla silloin, kun niitä tarvitaan.  

Keskisuomalaisten luottamus sosiaali- ja terveyspalveluihin onkin ollut valtakunnan vertailuissa erittäin vahva. Olemme menestyneet erinomaisesti. Nyt onkin tärkeä tehdä talouden tasapainotus niin, että ylläpidämme ihmisten luottamusta emmekä ainakaan sitä romahduta. Päätökset pitää pystyä tekemään niin että ne koetaan vähintään siedettäviksi sekä reiluiksi ja tasapuoliseksi koko maakunnassa.  

Hoidon jatkuvuus – perheiden varhainen tuki

Samalla kun karsitaan menoja, on tuotava esille luottamusta lisääviä linjanvetoja ja uudistuksia. Näitä ovat omalääkäri-omahoitaja – malli ja hoidon jatkuvuuden edistäminen, perheiden varhaisen tuen vahvistaminen, mielenterveys- ja päihdepalveluiden perustason vahvistaminen, ikäihmisten hoito- ja hoivaketjun toimivuuden varmistaminen sekä tiivis yhteistyö kuntien ja järjestöjen kanssa hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisessä. Kaikki nämä ovat mukana ensi vuoden talousarviossa.  Fiksut uudistukset vähentävät menoja.   

Tietysti on myös jatkettava edunvalvontaa valtion suuntaan sen puolesta, että rahoitusjärjestelmä muuttuu perusteiltaan läpinäkyvämmäksi ja tasapuoliseksi. Tässä maakunnan kansanedustajat voivat meitä auttaa.  

Valtio – keskisuomalaiset – henkilöstö – luottamuksen rakentamisen suunnat

Valtion luottamus on meidän voitettava takaisin. Keskisuomalaisten ihmisten luottamus on tarpeen säilyttää. Lisäksi henkilöstön luottamusta suurissa muutoksista on vahvistettava. Siinä tärkeää on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa omiin asioihin sekä mahdollisuus tehdä eettisesti kestävää työtä asiakkaiden hyväksi. Erilainen siiloutumisen purkaminen on ollut henkilöstön toiveena. 

Pelkät talouden päätökset eivät riitä vaan ne on myös kyettävä toimeenpanemaan. Aluehallitus- ja valtuusto ovat budjetoineet noin puolet siitä alijäämästä joka hyvinvointialueelle on syntynyt. Toimeenpanokykyä ei hyvinvointialueellamme ole ollut riittävästi. Talouden ja toiminnan yhdistävä tilannekuva on ollut hatara, Taloustiedolla johtaminen ei ole onnistunut.. Kykyä ottaa oppia muualta tarvitaan myös lisää. 

Valmistelussa on ollut useita uudistuksia, jotka vahvistavat toimeenpanokykyä sekä tilannekuvan muodostusta. Talouden raportointi ja tiedolla johtaminen pitää uudistaa perusteellisesti, sosiaali- ja 


terveyspalveluiden tuotannon operationaalisen johtamisen osaamista pitää vahvistaa sekä johtamisorganisaatiota ylipäätään pitää madaltaa. Näiden on tärkeä edetä johtajavaihdoksesta huolimatta.  

Jääkö Musta-Maija meidän käteen? Joukkue ratkaisee

Nyt menossa oleva hyvinvointialueiden ”Musta-Maija” on joukkuepeli. Keski-Suomen hyvinvointialueen joukkue pärjää, jos se pelaa yhdessä ja toisiinsa luottaen ja varmistaen myös sen että kannustusjoukot eli keskisuomalaiset ihmiset pysyvät mukana.  ”Pelastetaan Keski-Suomi” – henkeä tarvitaan nyt kaikilta niin päättäjiltä, virkajohdolta kuin henkilöstöltäkin.  Olisiko ”Pelastetaan Keski-Suomi” -sopimuksen aika?

Maria Kaisa Aula 

Aluehallituksen puheenjohtaja (kesk)  

Comments

One comment on “Löytyykö Keski-Suomessa me-henkeä? ”
  1. Anna Puupponen sanoo:

    Olet oikeassa siinä, että nyt tarvittaisiin me-henkeä. Sitä tarvittaisiin erityisesti hyvinvointialueen työntekijöiltä. Pelkään vaan, että niissä yksiköissä, joissa on jo ennestään ollut vähäiset resurssit, aiheuttavat nämä nopeat säästötoimet valtavaa vahinkoa. Työntekijät, jotka ovat jo jaksamisen äärirajoilla, joutuvat vielä sietämään lomautuksista ja säästöistä aiheutuvaa epävarmuutta. Tämä ei liene otollisin maaperä organisaatiouudistusten läpiviennille ja toiminnan kehittämiselle?

Vastaa