Alkava viikko on Keski-Suomen hyvinvoitialueella uutisia täynnä. Hyvinvointialuejohtajan talousarvioesitys ensi vuodelle julkaistiin 8.10. Samoin julkaistiin luonnos palvelustrategiaksi sekä virkakunnan ehdotukset palveluverkon toisen vaiheen muutoksiksi.

Palveluverkkoehdotukset on sisäänleivottu talousarvioon, jonka pitää olla ensi vuonna tulojen ja menojen suhteen tasapainossa. Uudistuksia on tulossa myös johtamiseen ja organisaatioon.

Onko mahdollista tasapainottaa taloutta ja ylläpitää ihmisten luottamusta sosiaali- ja terveyspalveluihin yhtä aikaa? Sitä nyt todella mitataan kun valtio vetää Keski-Suomen osalta ns. liinat tiukoille. Valtionkin omat tavoitteet ovat osin jännitteisiä: samalla kun vaikkapa THL moittii vanhusten hoivan laadusta, valtiovarainministeriö antaa ohjeita hoivan kattavuuden karsimisesta

Alijäämän kattaminen 2030 mennessä?

Tänä vuonna alijäämää Keski-Suomessa edelleen tulee, joten meillä ei ollut mitään mahdollisuuksia päästä siihen hyvinvointialueiden joukkoon, jotka voivat hakea uutta alijäämien tasapainotuksen aikataulua vuoteen 2028. Sellainen pidennyshän onneksi on nyt tulossa. Hyvä että maan hallitus siltä osin muutti linjaansa.

Niinpä Keski-Suomi, Lappi ja Itä-Uusimaa ovat omassa sarjassa eli valtiovarainministeriön arviointimenettelyssä, jossa meille räätälöidään oma pidempi aikataulu. Oma ehdotuksemme on, että aikataulu yltäisi vuoteen 2030. Sekin tarkoittaa joka vuosi noin 40 miljoonan uusia säästöjä. Se on paljon.

Arviointiryhmä neuvoo ja me päätämme

Arviointiryhmä sparraa meitä tämän syksyn ja kevään, antaa tässä matkan varrella neuvojaan ja sitten loppuraportin ensi kesän korvilla. Raportin toimet on sitten meidän päättäjien toimeenpantava jos halutaan valtion längistä päästä eroon ja saada pää pinnalle.

Olen arviointiryhmässä kuulolla aluehallituksen puheenjohtajan roolissa eli voin käyttää puheenvuoroja mutta suositukset ja päätökset ovat varsinaisten jäsenten vastuulla ja käsialaa.

Liian hyvät palvelut ?

Keski-Suomi oli jo viime kevään tietynlaisessa vieriohjauksessa eli muutostuki-vuoropuhelussa ministeriöiden kanssa. Valtion puolelta on kevään vuoropuhelun myötä annettu ohjeistusta, että meillä on eräiltä osin liian hyvät tai raskaat palvelut. Muun muassa vanhusten kotihoivassa kattavuus on ollut muuta maata parempi ja meillä on kansalliseen keskiarvoon verrattuna ”liikaa” vanhuksia ympärivuorokautisessa hoivassa.

Meillä on ollut varattuna paikkoja yli 7 prosentille yli 75-vuotiaiden ikäluokasta kun maan keskiarvo on 6.4 %.

Toinen suositus on ollut lastensuojelun rakennemuutos eli laitospaikkojen osuuden vähentäminen, siirtyminen perhehoidon suuntaan sekä ylipäätään varhaisen tuen vahvistaminen. Lastensuojelu on Keski-Suomen kunnissa ollut todella huostaanotto – ja laitospainotteista. Eli kynnystä olisi nostettava ja tehtävä kaikki muut toimet ennen kuin huostaanottoon ryhdytään.

Vanhusten hoivan rakenteen keventäminen on ollut jo työn alla. Mm. terveyskeskuksten ns. hoivaosastojen (sairaalassa asuvat vanhukset) sekä pienten sekä huonokuntoisissa tiloissa toimivien ympärivuorokautisten yksikköjen lakkautuksia on jo tehty pohjoisessa Keski-Suomessa. Lastensuojelun sijaishuollossa on perustettu kaksi omaa laitosyksikköä vaativimpaan hoivaan koska yksityisten toimijoiden hinnoittelu on karannut pilviin.

Voisiko valtion ohjeet ohittaa?

Emmekö voisi Keski-Suomessa viis veisata maan hallituksen ohjeista ja vaatimuksista. Valitettavasti se ei ole nyt mahdollista. Orpon hallitus on ottanut meidät erityistarkkailuun, koska rahaa on kulunut liikaa suhteessa tuloihin. Nykyinen hallitus on sen verran vaikeasti ennakoitava, että en lähtisi kovin suuria riskejä sen kanssa ottamaan.

Keski-Suomessa päättäjät ja myös virkajohto ovat tähän mennessä halunneet vaalia palveluiden jatkuvuutta ja siten varmistaa ihmisten luottamusta. Aluehallitus tai -valtuustokaan eivät ole jättäneet tekemättä mitään olennaisia menojen vähennystoimia joita virkajohto on ehdottanut. Siinä mielessä linja on ollut yhteinen.

Hyvinvointialueen rahat tulevat pääosin valtiolta, joten joudumme näissä taipumaan. Kuluja on vähennettävä ja tuotava palvelutasoa ja -rakennetta lähemmäksi maan keskitasoa. Valtiovarainministeriön kiikarissa on jo pitkään ollut erityisesti palveluverkko ja sitä kautta kunnille maksettavat tilojen vuokrat.

Arviointiryhmä antoikin ensimmäisenä toimenpidesuosituksenaan määräyksen että palveluverkko on uudistettava = karsittava niin että se tuo 18.6 miljoonan säästöt. Eli voimme muuttaa virkakunnan esityksen sisältöä mutta sama kustannusten.aleneminen pitää olla lopputuloksena.

Diagnoosit eivät kunta-aikana siirtyneet THL:lle

Keski-Suomen hyvinvointialueen rahat ovat siis menneet ihmisten palveluihin. Alijäämän syy on kuitenkin myös tulojen puute. Meiltä on jäänyt saamatta oman arvioimme mukaan noin sata miljoonaa tuloja. Valtion meille antama rahoitus perustuu 3 vuoden takaiseen palvelutarpeeseen, jota mitataan mm. asiakkaiden diagnooseilla.

Keski-Suomessa on kunta-aikana eli ennen vuotta 2023 ollut erittäin huono diagnoosien kirjausaste eivätkä potilastietojärjestelmät ole kaikkea tietoa välittäneet valtiolle. Diagnoosien kirjausastetta ei myöskään ryhdytty määrätietoisesti nostamaan ennen hyvinvointialueeseen siirtymistä kuten monella muulla hyvinvointialueella tehtiin. Tämä tosiasia paljastui aluehallituksellekin valitettavan myöhään eli viime vuoden aikana.

Korjaamista on tehty kaikin mahdollisin keinoin mutta perusongelmia eli ennen vuotta 2023 tapahtunutta diagnoosivajetta ei pystytä enää kokonaan mitenkän paikkamaan. Kuitenkin hyvinvointialueen rahoitus on aina tähän vuoteen asti perustunut kunta-ajan palvelutarpeeseen ja siis myös diagnoosikirjauksiin.

Lähivuosina nähdään mitä oikeusistuimet päättävät

Koska diagnoosit eivät ole siirtyneet THL:lle, näytämme valtion silmissä terveemmiltä kuin olemmekaan. Tilastoissa tämä näkyy myös niin, että palvelutarpeeseen suhtetutetut kustannuksemme ovat korkeat. Tämän vuoden aikana on käynnistetty mittavat korjaustoimet ja palkattu uutta asiantuntemusta. Systeemit saadaan kyllä kuntoon, mutta aiempien vuosien rahoitusvajeen korjaaminen on ”pitkässä kuusessa”.

Olemme hakeneet rahoitukseen jälkikäteistä muutosta ensin valtiovarainministeriöstä ja sitten hallinto-oikeuden kautta. Lähivuosina nähdään miten asiassa käy.  Sen varaan emme kuitenkaan pysty talouden tasapainotusta laskemaan ainakaan vuosilta 2026 ja 2027. Nyt on ryhdyttävä omiin toimiin ja jäätävä jatkon kannalta odottamaan mitä oikeus päättää. Tässä kuviossa ei ole kyse siitä, onko valtiolla rahaa näitä maksaa vaan siitä, miten oikeusistuin arvioi rahoituksen ja mm. THL:n menettelyiden lainmukaisuutta. .

Omalääkärimallia kohti!

Näenkö jossain valoa putken päässä ? Kyllä näen. Palveluverkon kanssa ollaan hankalassa tilanteessa mutta palveluiden sisällön uudistumisessa on paljon mahdollisuuksia kun myös asiakkaiden ja asukkaiden palaute otetaan huomioon. Joskushan ne seuraavat eduskuntavaalitkin tulevat ja kenties valtion politiikka muuttuu lähipalveluita paremmin tukevaksi..

Aivan välttämättömänä näen hoidon jatkuvuuden vahvistamisen eli omalääkärimalliin siirtymisen niin että kaikilla keskisuomalaisilla on omalääkäri. Samoin perheiden varhaista tukea ja ikäihmisten toimintakykyä vahvistavaa toimintaa on lisättävä. Siihen tarvitaan myös yhteistyötä kuntien, järjestöjen ja seurakuntien kanssa. Ilman sitä eivät ihmiset voi paremmin ja palvelutarpeet vähene.

Ensi vuosi on Keski-Suomessa vaikea ja myös eräänlainen vaaran vuosi jossa nähdään miten päätöksentekomme valtion ohjeisiin taipuu. Se ei tule olemaan helppoa. Joulukuun 9. päivä pidettävä valtuuston kokous on tärkeä päivä – saammeko ensi vuoden talousarvion ja sen mukana palveluverkkopäätökset tehtyä niin että riittävät säästöt syntyvät?

Muutoksia tulee johtamiseen ja organisaatioon

Nyt on työn alla myös monia organisaatioon ja johtamiseen liittyviä perusteelllisia uudistuksia sekä raportoinnin ja talouden seurannan kohennuksia. Nämä ovat aivan välttämättömiä koska meillä on tullut kohtuuttomasti yllätyksiä taloudessa budjettivuosien aikana. Jos laskettaisiin yhteen 2023-2025 budjetoidut alijäämät niin ne olisivat vain puolet siitä alijäämästä mikä on kertynyt.

Alueallituksessa on kaikki nämä asiat erinomaiseti tiedostettu ja tuemme hyvinvointialuejohtajaa siinä että johtaminen ja talouden seuranta saadaan kuntoon ja pyörät pyrimään oikeaan suuntaan. Yllätyksiä ei voi enää tulla ja talous on saatava tasapainoon. Osaamista on vahvistettava. Näitä päätöksiä on tulossa ja siksi olen toiveikas että ensi vuoden jälkeen alkaa aurinkokin paistaa Keski-Suomen suuntaan.

Ota kantaa !

Mutta olkaahan kuulolla keskiviikosta eteenpäin – niin pysytte kartalle mitä tuleman pitää. Aina ei oäättäjänä pysty tekemään täysin omien ihanteiden mukaisia päätöksiä vaan joutuu tyytymään kompromisseihin.

Keskustan valtuutettujen sydämen asia on lähipalveluiden puolustaminen. Mikä niistä on tärkein ja voidaanko jostakin luopua? Näitä nyt joudutaan valtion pakottamana miettimään.

Mitkä palvelut pitää olla lähimpänä?

Tärkeimmät lähipalvelut omasta mielestäni ovat perusterveydenhuollon ja perheiden palvelut ja myös vanhusten ympärivuorokautinen hoiva. Jokaisen pitää päästä lääkäriin vaikka ei olisi omaa autoa eikä digisysteemejä. Perusterveydenhuollon etääntyminen riskeeraa hoidon jatkuvuuden ja uhkaisi nostaa erikoissairaanhoidon kuluja. Alueellisten sairaalaosastojen kohdalla olisin valmis harkitsemaan määrän karsimista. Sairaalakäynnit ovat yleensä lyhytaikaisia ja niitä tarvitaan harvemmin. Toki sairaalaosastot ovat osa vanhusten palveluketjua, jossa myös kotisairaala on mainio uusi toimintamalli.

Mitä mieltä sinä olet? Laitathan palautetta. Voit laittaa palautetta minulle henkilökohtaisesti tai hyvinvointialueen suuntaan.