Hyvinvointialueuudistuksessa on jouduttu monenlaista uutta tilannetta miettimään. Yksi on se että voiko hyvinvointialueen palveluksessa olevat ihmiset ylipäätään olla aluehallituksen jäseniä? Vai tulisiko kaikki hyvinvointialueen työntekijät suoralta kädeltä sulkea pois strategisten asiakirjojen, talousarvion, palvelukriteereiden, yhteistyösopimusten tai kehityshankkeiden valmistelusta?

Nyt on Keski-Suomessa aluehallituksessa kaksi sairaanhoitajaa Hilma Vepsäläinen ja Mervi Hovikoski ja yksi lääkäri Ville Väyrynen sekä varajäsenenä vielä yksi sairaanhoitaja Sari Hovila. He kaikki todennäköisesti ovat 1.1.2023 hyvinvointialueen palveluksessa mutta kukaan ei ole nyt hyvinvointialueen organisaatiossa johtavassa asemassa tai edes esimiehenä omassa yksikössään.

Keski-Suomessa otettiin hieman eri linja kuin monilla muilla hyvinvointialueilla Joillakin hyvinvointialueilla on kaikki työntekijät velvoitettu eroamaan hallituksesta – siitä riippumatta ovatko he ns. rivityöntekijöitä tai johtavassa asemassa olevia.

Keski-Suonessa arviomme oli, virkakunnan selvityksen perusteella, että asia pitää suhteuttaa organisaatioon ja myös perusoikeuksiin.

Laki sanoo että vaalikelpoisia eivät ole aluehallituksen välittömässä alaisuudesssa olevat henkilöt. No – se onkin sitten tulkinnanvaraista että kuka on ”välittömässä alaisuudessa”. Toki on selvää että organisaation yläpäässä ollaan sitä mutta missä menee raja?

Periaatteessa toki kaikki 11 500 hyvinvointialueen työntekijää ovat aluehallituksen alaisuudessa mutta vain pieni osa heistä esimerkiksi vaikuttaa suoraan aluehallitukselle tuleviin asiakirjoihin tai on mukana valmisteluprosessissa. Aluehallitus valitsee suoraan vain seitsemän johtajaa. He ainakin ovat aluehallituksen välittömässä alaisuudessa. Rajanveto ei ole yksinkertaista.

Perusoikeusystävällinen tulkinta lähtökohdaksi

Otimme Keski-Suomessa lähtökohdaksi sen, että oikeuskäytännön mukaan vaalikelpoisuuden rajoituksia tulee tulkita suppeasti. Perusoikeuksia ei tule rajoittaa tarpeettomasti.

Jos vaalikelvottomuus laajennettaisiin koskemaan kategorisesti koko hyvinvointialueen henkilöstöä, se rajoittaisi merkittävästi kansalais- ja osallistumisoikeuksia. Tuolloin 11 500 työntekijäämme voisi toki olla aluevaltuustovaaleissa ehdolla, mutta ei voisi tulla valituksi aluehallitukseen.

Näin laaja vaalikelvottomuuden tulkinta ei Keski-Suomen hyvinvointialueen organisaation kannalta ole tarpeen, etenkään kun asiasta ei ole oikeudellista varmuutta.

Tulkintoja on vain kuntaorganisaatiosta

Oikeusistuimista ei ole vielä tulkintaa siitä, miten välittömyyttä arvioitaisiin kunkin hyvinvointialueen organisaation kannalta. Tulkintaa on olemassa kuntaorganisaatiosta, jotka kuitenkin poikkeavat hyvinvointialueista. Kunnissa on budjettivaltaa siirretty kunnanhallitukselta lautakunnille toisin kuin hyvinvointialueellamme. Toisaalta kunnan budjetti on hyvin paljon yksityiskohtaisempi kuin hyvinvointialueen yli 1 miljardin talousarvio. Aluehallituksen päätöksenteko on strategisella tasolla.

Myös hyvinvointialueiden organisaatiot poikkeavat toisistaan. Keski-Suomessa organisaatio on rakennettu tukemaan vahvaa järjestäjää, mikä korostaa konsernipalveluiden asemaa asioiden valmistelussa hallitukselle. Talousarviossa määrärahoista päätetään yleisellä tasolla ja henkilöstöasioihin on hallituksella oma jaostonsa. Siellä ei voi olla työntekijöitä jäseninä. Työnantajapolitiikan asioita valmistellaan henkilöstöjaostossa.

Yksittäisissä asioissa tietysti itse kunkin aluehallituksen jäsenen voi olla tarpeen jäävätä itsensä ja olla osallistumatta päätöksentekoon asioissa, joissa voi olla omat intressit pelissä. Tätä harkintaa on mahdollista ja pitääkin käyttää.

Valtiovarainministeriö on perustamassa työryhmää asiaa pohtimaan. Tuloksia saadaan ehkä kesällä. Näillä näkymin Keski-Suomessa jatketaan nykyisellä hallituksen kokoonpanolla elleivät sitten nykyiset jäsenet tule valituksi johtotehtäviin hyvinvointialueella.

On toki mahdollista myös, se että hyvinvointialueen työntekijä, jolta on evätty vaalikelpoisuus aluehallituksessa valittaisi asiasta ja sen myötä saataisiin oikeuden tulkintaa. Vaalikelpoisuuden rajaamisesta on aina tehtävä konkreettinen päätös jossa on perusteet esitettävä. Tosin tulkinnat tässäkin ovat hyvinvointialuekohtaisia, koska organisaatiot poikkeavat toisistaan.

Aluehallituksen työssä on etua jäsenten monipuolisesta osaamisesta. Sitä tuovat myös sosiaali – ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen alalla työskentelevät – sekä omasta että muistakin organisaatioista. Toki on välttämätöntä, että päätöksenteko on puolueetonta siinä mielessä, etteivät sitä aja minkään ammattikunnan intressit. Tätä varmistaa tietysti jo sekin, että lain mukaan toimielimen jäsenten enemmistö tulee aina olla muita kuin hyvinvointialueen palveluksessa olevia.

Valokuva on Yleisradion arkistosta; kuvaaja Isto Janhunen.

Ps. Kiinnostavaa arviointia perusoikeuksista ja vaalikelpoisuudesta julkisoikeuden professori Janne Salmisen lausunnossa Lääkäriliitolle. https://www.laakariliitto.fi/site/assets/files/37886/lausunto_laakariliitto_2022_jas_28092022_fin.pdf