Keski-Suomeen on valtiolta luvassa miljardin euron rahoitus hyvinvointialueelle. Sillä rahalla voidaan saada nykyistä parempaa, kun uskalletaan ajatella uusiksi.

Rahaa on aina niukasti ja tarpeita on paljon. Onko Keski-Suomen tulevalla hyvinvointialueella mahdollista toimia niin, että sekä ihmiset että veronmaksajat olisivat tyytyväisiä?  

Kyllä on. Silloin on kuitenkin muistettava, että hyvinvointialueen perustaminen ei ole tekninen kuntien sote- ja terveyspalveluiden siirtäminen maakunnalliseen mittakaavaan. Tavoitteeksi pitää asettaa uudistuminen Keski-Suomeksi, jossa lasten, nuorten, perheiden, työikäisten ja ikäihmisten hyvä elämä onnistuu ja ihmiset otetaan mukaan palveluiden kehittämiseen.

”Paremmat palvelut nykyisillä rahoilla” – tavoite edellyttää ennen kaikkea uudenlaista otetta johtamiseen. Oikeastaan jatkossa ei pitäisi johtaa palveluita, vaan ihmisten hyvinvointia, terveyttä, työkykyä ja turvallisuutta. Tämä edellyttää tulevaisuuden ennakointia sekä monipuolista tiedon tuotantoa.

Hyvinvointialueen pitää rakentaa ympärilleen kumppanuuksien verkosto.

Pelkkä yhteistyö eri tahojen kesken ei siis riitä. Tarvitaan verkostoissa johtamista. Tarvitaan maakunnan liiton, hyvinvointialueen, kuntien, järjestöjen ja seurakuntien riittävän yhteistä tavoitteenasettelua eri ikäisten ja eri puolilla maakuntaa asuvien ihmisten hyvän elämän tueksi. Keski-Suomen liiton tuore strategia antaa tähän jo hyviä eväitä.

Kumppaneiksi tarvitaan myös korkeakoulut ja ammattioppilaitokset. Ne tuottavat uutta tietoa ja kouluttavat ammattilaisia toimimaan keskenään yhdessä. Hyvinvointipalveluja tuottavat yritykset ovat olennainen osa kumppanuuksien verkostoa.

Paikallisissa yhteisöissä syntyy paljon tietoa siitä, mikä ihmisten hyvinvointia vahvistaa ja mikä heikentää. Heikkojen signaalien tunnistamisessa vahvat lähipalvelut ovat välttämättömiä.  Ihmisten lähellä tunnistetaan myös nykyisten palveluiden ”toimivat pyörät” – niiden jatkuvuutta pitää vaalia.

Kotikunnat ovat edelleen monien verkostojen solmukohtia, joissa hyvinvointialueen pitää olla läsnä.

Keski-Suomi ei ole monoliitti vaan tarvitaan myös alueellisia yhteistyörakenteita hyvinvointialueen sisälle.

Julkisissa organisaatioissa toimitaan usein hierarkisesti. Puhutaan putkihallinnosta.  Päätökset kulkevat ylhäältä alas. Budjetit ja suunnitelmat tehdään omissa linjoissa. Ammattikuntien väliset aidat ovat korkeita. Asiakkaiden tiedot ja suunnitelmat eivät siirry ammattilaiselta toiselle. Henkilöstökään ei aina pysty vaikuttamaan riittävästi palveluiden muotoiluun. 

Hyvinvointialueen perustaminen on mahdollisuus oppia pois entisistä toimintamalleista. Muutoksessa on ikkuna auki ihmislähtöiselle toimintakulttuurille. Sopivaa tukea oikeaan aikaan – tiivistää tavoitteen.  Tulevaisuuden Keski-Suomessa toivottavasti tieto kulkee, ammattilaiset tekevät tiimityötä ja kohtaavat ihmisen kokonaisvaltaisesti.

 Hyvinvointialueen vastuulla on jo  lain mukaan sovittaa yhteen erilaista tukea ja palveluita niin, että ne muodostavat eri ikäisten ihmisten kannalta parhaan kokonaisuuden. Asiakasta ei pidä siirrellä luukulta toiselle. Tuen pitää räätälöityä ihmisen tarpeiden ympärille.  

Sote-keskus on enemmän kuin nykyinen terveyskeskus

Aivan konkreettisesti:  paikallisissa sote-keskuksissa pitää tuttujen terveyspalveluiden ohella  hyvinvointi- ja terveysneuvontaa sekä kohtaamisen tiloja. Kansalaisopistot  ja järjestöt voivat vahvistaa terveysoppimista. Digipalvelut verkossa ovat etenkin nuorille ja perheille suosittuja.  Seurakunnat voivat ehkäistä yksinäisyyttä.

Hyvän voinnin Keski-Suomessa ongelmat eivät kasaudu vaan ne saavat ratkaisun ajoissa. Kalleimpien erikoispalveluiden tarve vähenee. Lapsia ei ”lähetetä pois” vaan he saavat tuen sujuvasti perheeseen ja kouluun. Nuoret löytävät tuen mielenterveyden ongelmiin jo koulun kautta. Perheellistyminen ja toivotun lapsiluvun tavoittelu tuntuu turvalliselta. Leikkauksen tai operaation jälkeen kuntoudutaan työhön ja sujuvaan arkeen. Ikäihmisillä on mahdollisimman paljon terveitä elinvuosia.

 Tästä myös veronmaksajat iloitsevat.

Maria Kaisa Aula

valtiotieteen lisensiaatti, valtiosihteeri

aluevaaliehdokas (Keskusta)

KEHO -vaikuttajaryhmän jäsen

Artikkeli on julkaistu myös Keski-Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymä KEHO:n verkkosivulla

https://kehofinland.fi/fi/blogi