Tärkein tavoitteeni on varmistaa että Keski-Suomessa uudistumme ihmislähtöiseen suuntaan, parempaan päin. Se on mahdollista vaikka ilmassa on huolta rahan riittävyydestä sekä palveluiden tulevaisuudesta. Uudistumisen vastakohta on ”juustohöyläys” ja lyhytnäköiset leikkaukset, joiden seurauksena kustannukset kasvavat tulevina vuosina.

Mitä uudistumiseen tarvitaan? Ensinnäkin tarvitaan sekä päättäjiltä että johdolta kykyä nähdä pidemmälle ja rohkeutta tehdä palveluissa luovia ratkaisuja yli entisten ”siilojen” ja rajojen. Valittuun strategiaan eli ihmislähtöisyyteen sekä ennaltaehkäisevän työn vahvistamiseen pitää luottaa.

Kaikkea ei kuitenkaan tarvitse keksiä itse. On tiedettävä mitä muualla tehdään! Muiden hyvinvointialueiden onnistumisista palveluiden ja talouden johtamisessa voidaan oppia paljon.

Lastensuojelun tarpeen vähentäminen, ikäihmisten toimintakyvyn tukeminen sekä työikäisten työkyky ja mielen hyvinvointi ovat avaimia parempaan. Esityslistalle on otettava myös erikoissairaanhoidon työnjako itäisellä yhteistyöalueella.

Uudistumiseen tarvitaan ketteryyttä hyödyntää uutta teknologiaa erilaisten ”takatoimiston” prosessien sujuvoittamiseksi. Talousjohtamisen puolella työ osaamisen vahvistamiseksi on jo käynnissä.

Kumppanuus alentaa kustannuksia

Uudistumiseen tarvitaan kykyä tuottaa hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta yhteistyössä kuntien, järjestöjen ja seurakuntien kanssa, jotta palvelutarpeet vähenevät. Lisäksi tarvitaan asukkaiden ja henkilöstön osallisuutta. Asiakkaiden kanssa työskentelevän henkilöstön ideat on saatava käyttöön.

Sosiaalityössä etenkin tulee esille myös monia paikallisesti tai alueellisesti korjausta vaativia asioita. Kaikkia ongelmia ei ylipäätään pystytä ratkaisemaan hyvinvointialueen palveluissa. Katse on suunnattava oman organisaation ulkopuolelle, verkostoihin ja kumppaneihin. Esimerkiksi lasten ja nuorten hyvinvointi kasvaa läheisissä ihmissuhteissa, perheissä, koulussa, vapaa-aikana. Kun mielen hyvinvointia halutaan kohentaa, pitää vaikuttaa kasvuympäristöihin.

Hyvinvointialue ei ole yksinomaan ”palvelukone”.  Hyvinvointialue on myös alueellinen toimija, verkostoija ja sopimusten ja visioiden rakentaja. Kaikki keskisuomalaiset eivät ole hyvinvointialueen asiakkaita mutta kaikilla on vähintäänkin mielipide siitä, miten palvelut toimivat. Luottamuksen rakentamiseksi tarvitaan kaikkien asukkaiden osallistumista.

Hyvinvointialueen pitää vahvistaa yhteisöjä ja paikallista osallisuutta ja toimijuutta. Hyvinvointialueella pitää olla myös paikallisia kasvoja ja sen pitää viestiä yhteisöissä. Tässä on vielä paljon tekemistä.

Valtiovarainministeriön hyvinvointialue ”pomo” Ville-Veikko Ahonen sanoi äskettäin jotenkin näin: hyvinvointialueiden tulevaisuutta ei ratkaista panostamalla sairaaloihin vaan siihen miten sairaaloiden ulkopuolella onnistutaan vahvistamaan ihmisten hyvinvointia ja terveyttä yhdessä kuntien kanssa.

Tulevalla valtuustokaudella tarvitaan myös hyvinvointialueen ja kuntien strategioiden entistä tiivimpää yhteensovittamista. Tarvitaan riittävän konkreettisia yhteisiä tavoitteita. Kävisikö sellaiseksi vaikkapa se, että kaikilla nuorilla on vähintään yksi turvallinen aikuinen? Se vähentää tutkitusti palveluiden tarvetta. Kunnat, järjestöt, seurakunnat ja hyvinvointialue yhdessä voivat vaikuttaa parempiin kasvuympäristöihin.

Puolueiden välinen yhteistyö on uudistumisessa välttämätöntä. Yhdessä voimme vaikuttaa maan hallitukseen niin että se antaisi Keski-Suomeen lisäaikaa talouden tasapainottamiseen. Hyvin todennäköisesti neuvonpitoja ministeriöiden kanssa tullaan käymään alueemme talouden syvän alijäämäisyyden vuoksi. Aluehallituksessa tarvitaan siksi vahvaa osaamista vuoropuhelusta valtion toimijoiden kanssa. Siinä päättäjät voivat olla virkajohdon arvokkaana tukena.

Kuvassa olen aluehallituskollegani Mauno Vanhalan kanssa vierailemassa Petäjäveden perhekeskuksessa, joka on mainio esimerkki kunnan, hyvinvointialueen ja järjestöjen työstä perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi

Hyvinvointialueissa on eroja!

Talous ja sen ennakoitavuus on Keski-Suomen hyvinvointialueen ”murheenkryyni”. Toiminnassa merkkejä hyvästä suunnasta on jo paljon!

Hyvinvointialueen osaajat ovat tehneet upeaa työtä sekä lasten, nuorten että aikuisten mielenterveyspalveluissa. Lasten, nuorten ja perheiden perustason mielenterveyspalvelut toimivat hoitotakuun puitteissa. Lastensuojeluun kunta-aikana syntynyttä palvelu- ja hoitovelkaa on purettu. Perhekeskusten kehittämistyö on aloitettu ja asetettu tavoitteeksi kohtaamispaikkojen perustaminen lähes jokaiseen kuntaan.

Ikäihmisten kuntouttava päivätoiminta ja seniorineuvola ovat kansallisestikin Keski-Suomen ”helmiä”. Keski-Suomessa on eniten päivätoiminnan asiakkaita koko Suomessa! Keski-Suomessa oikeasti tehdään ennaltaehkäisevää työtä. Monet kunnat kuten Viitasaari ovat tässä mukana omalla avoimella päivätoiminnallaan, älykuntosalilla sekä liikuntaneuvonnalla. Näin pystytään lyhentämään aikaa, jolloin vanhukset tarvitsevat ympärivuorokautista hoivaa.

Keski-Suomessa pidetään vanhusten ympärivuorokautisen hoivan paikkojen kokonaismäärä entisellään. Painopistettä siirretään kuitenkin asteittain Jyväskylään, jossa jonotusajat ovat kaikkein pisimmät. Valtuusto on linjannut että vanhusten tulee saada hoiva-asumisen paikka ensisijaisesti omasta kotikunnasta, jos vanhus tai läheiset niin haluavat. Näin pitää jatkaa.

Hyvinvointialueissa ja niiden päättäjien prioriteeteissa on siis eroja. Kaikki hyvinvointialueet eivät ole samanlaisia. Aluevaltuuston tahtotila on ollut ehkäisevän työn vahvistaminen. Sitä pitää jatkaa tulevalla vaalikaudella.

Tämän vuoden talousarvioon kirjattiin vihdoin tavoite perusterveydenhuollon vahvistamisesta omalääkärimalliin siirtymisellä. Tämä on uudistus, joka muutaman vuoden sisällä tulee alentamaan erikoissairaanhoidon kustannuksia. Koko terveydenhuolto on jatkossa yhden johtajan alaisuudessa. Se auttaa voimavarojen siirtämisessä perusterveydenhuollon puolelle.

Entä sitten talous?

Keski-Suomen hyvinvointialueen talous on rankasti alijäämäinen ja alijäämää on kertynyt alkuvuosien aikana satoja miljoonia. Kansallisesti vertaillen alijäämämme asukasta kohti on korkein Lapin jälkeen. Menojen ja tulojen tasapaino on näköpiirissä vuonna 2026 ja pientä ylijäämää tehtäisiin 2027.

Alijäämien kattamisen aikatauluksi on tämän kevään linjauksissa asetettu 2030. Se tarkoittaa että 2028-2030 on tehtävä huomattavan ylijäämäisiä budjetteja. Se ei ole helppoa.

Mitä kustannusten ja niiden kasvuvauhdin alentaminen voisi olla? Tekoälyä, prosessien automaatiota? Sujuvampia hoitoketjuja? Hoidon jatkuvuuden tuomaa erikoissairaanhoidon tarpeen vähenemistä? Erikoissairaanhoidon työnjakoa itäisen yhteistyöalueen kanssa? Perheiden varhaisen tuen vahvistamista että huostaanottojen tarve vähenee? Painopisteen siirtämistä laitoksista perhehoitoon lastensuojelussa? Ennakoivaa ja hyvinvointia edistävää työtä kuntien ja järjestöjen kanssa. Liikkumista, hyvää mieltä, arjen turvaa. Kaikkea tätä ja paljon muutakin.

Alijäämän ”anatomia”

Arviolta noin kolmannes kertyneestä alijäämästä on seurausta siitä, että Keski-Suomen hyvinvointialueen tulot valtiolta ovat jääneet palvelutarpeeseen nähden liian alhaiseksi. Syy tähän on se, että asiakkaiden diagnoosikirjaukset hyvinvointialuetta edeltävältä ajalta oli heikosti hoidettu. Rahoituksen perustana kun on palvelutarve, joka määrittyy sen mukaan miten mm. diagnoosikirjaukset ovat välittyneet THL:n rekistereihin.

THL:n ohjeistusta diagnoosien jälkikäteisestä oikomisesta on Keski-Suomen hyvinvointialueella tulkittu kirjaimellisesti samalla kun muut ovat tehneet oikaisuja. Tämän vuoden aikana oikaisulaskelmat on tehty ja rahoituksen tasoon on tehty oikaisuhakemus. THL:n ohjeiden tulkintaan ja rahoituksen tasoon saadaan varmasti selkoa tämän vuoden aikana.

Diagnooseja koskeva selvitys ja oikaisuvaatimus on tärkeä siitä riippumatta, saadaanko lisää valtion rahoitusta vai ei. Diagnoosikirjauksia koskeva raportti on osa alijäämän ”anatomiaa”. Koko alijäämä ei ole syntynyt liian korkeiden kustannusten vaan myös tulojen puuttumisen vuoksi. Jos diagnoosit olisivat olleet mukana, olisi aliljäämämme hyvinvointialueiden keskitasoa.

Keski-Suomen hyvinvointialueen alijäämään ovat tietysti vaikuttaneet samat tekijät kuin muillakin alueilla eli sote-palkkaratkaisu, inflaatio sekä kunnille tiloista maksetut hyvät vuokrat. Diagnoosivajeen lisäksi on myös muita Keski-Suomelle erityisiä tekijöitä. Niitä ovat

1) kunnilta periytynyt yllättävän suuri hoito ja palveluvelka – esim. lastensuojelun tai vanhusten kotihoidon palvelut eivät olleet lainmukaisella tasolla. Näihin oli laitettava lisää rahaa verrattuna kunta-aikaan.

2) Sairaala Novan investointi ajoittui juuri ennen hyvinvointialueen perustamista. Keski-Suomen hyvinvointialue on muihin verrattuna hyvin velkaantunut. Muilla alueilla ei ole samalla tavoin tulosta rasittavaa lainanhoitoa. Alijäämämme ei siis ole pelkästään toiminnasta muodostunut.

3) hyvinvointialueen lähtötilanne oli erittäin hajanainen ja valmistautumisessa voimavarat olivat pienet verrattuna moneen muuhun alueeseen. Valmistelu oli välillä pysähdyksissä samaan aikaan kuin esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla mentiin eteenpäin.

Järvi-Suomen yhteistyöalueen mahdollisuudet

Maan hallitus päätti äskettäin höylätä rahaa pois vanhusten kotihoidosta sekä lastensuojelusta. Nämä tarkoittavat 2-3 miljoonan vähennystä myös Keski-Suomen hyvinvointialueen tuloissa. Hallitus mikromanageroi kotihoidon digitalisaation kanssa ja käytännössä pakottaa vähentämään henkilökuntaa vanhusten tuesta. Tämä ei ole viisasta.

Hyvinvointialueiden yhteistyössä voidaan toimia viisaammin kuin maan hallitus. Perustason palveluista ei pidä leikata. Toimenpiteitä kannattaa miettiä ensiksi erikoissairaanhoidon puolella. Itä- eli Järvi-Suomen yhteistyöalueella on mahdollista edetä omatoimisesti. Kuluvan vuoden aikana pitää päättäjien kyetä sopimaan erikoissairaanhoidon tarpeellisesta työnjaosta niin että jonot lyhenevät ja henkilöstö riittää. Työn alla on jo selvitys silmätautien ja tekonivelkirurgian työnjaosta. Viisaasta yhdessä tekemisestä hyödymme kaikki: Keski-Suomi, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala sekä Etelä-Savo.

Onko sinulla mielessä ideoita kustannusten vähentämiseksi tai kustannusten kasvun hillitsemiseksi? Ota yhteyttä ja kerro. Ideoista on hyötyä. (puh. 050 530 9697 tai sähköposti mariakaisa.aula (at) gmail.com)