Olen nyt toiminut vuoden verran Keski-Suomen hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtajana. Olen innostunut luovasta työstä ja muutoksen johtamisesta. Isojen linjojen ajattelu on minun osaamistani. Ennen tätä olin valtiovarainministeriössä aivan sote-uudistuksen tekemisen ytimessä. Tuurasin sote-ministeriryhmässä esihenkilöitäni eli valtiovarainministereitä kolmen vuoden ajan.. Nyt voin soveltaa lainsäädäntöä käytäntöön!

Keski-Suomessa etenimme hyvinvointialueena eri tavalla kuin moni muu. Teimme hyvinvointialueen strategian jo viime keväänä. Aluehallituksen tehtävä on lain mukaan johtaa hyvinvointialueen toimintaa, taloutta ja hallintoa valtuuston hyväksymän strategian mukaisesti. Vaikea on johtaa, jos strategiaa ei ole. Siksi siitä aloitimme.

Strategian ”pihvi” on ihmislähtöinen Keski-Suomi, jossa jokaisen hyvä arki ja elämä on mahdollista. Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden paras kokemus on tavoitteemme. Samoin tavoittelemme Keski-Suomea joka on vetovoimainen tehdä työtä, yrittää ja perheellistyä. Tämä tehdään kumppanuuksin ja yhdessä eri toimijoiden kanssa.

Strategiasta päättämisen jälkeen valitsimme johtajan sitä toimeenpanemaan. Sen jälkeen päätettiin organisaatiosta jonka ytimessä vahva järjestäjä. Se tarkoittaa kyvykkyyttä tiedolla johtamiseen, strategian toimeenpanoon, ihmisten osallistamiseen, kumppanuuksiin sekä tutkimukseen ja kehitystyöhön sekä uudistumiseen. Saimme tehtäviä hoitamaan avarasti ajattelevia ammattilaisia.

Syksyllä päätettiin toimielinrakenteesta eli lautakunnista ja vastaavista tukemaan ihmislähtöisten strategian tavoitteiden toteutumista. Lautakuntien tehtävä on katsoa tulevaisuuteen ja varmistaa että kokonaisuus toimii ihmisten eli lasten, nuorten ja perheiden sekä työikäisten ja ikäihmisten kannalta. Lautakunnat aloittivat vuoden alusta ja parhaillaan kehitämme niiden työtä yhdessä FCG:n Jenni Airaksisen kanssa.

Olen huomannut että osa hyvinvointialueista mieltää itsensä palvelukoneeksi. Tietysti tavoitteena ovat Keski-Suomessakin hyvät , luotettavat palvelut eli sopiva tuki oikeaan aikaan sekä hyvä asiakaskokemus. Pelkästään palveluita uudistamalla emme kuitenkaan saa parhaita tuloksia aikaan taikka rahoja riittämään. Meidän on tarpeen minimoida palveluiden, etenkin erikoispalveluiden tarvetta. Painopiste pitää siirtää peruspalveluihin ja samalla edistää ihmisten terveyttä, hyvinvointia, toimintakykyä, työkykyä ja oppimiskykyä. Siihen tarvitaan kumppaneita.

Pääsemme tavoitteisiin johtamalla verkostoja ja hyvinvoinnin ekosysteemiä koko Keski-Suomessa. Emme pääse tavoitteisiin keskittymällä vain oman organisaation sisäiseen johtamiseen. Totta kai nyt alkuvaiheessa oman organisaation kehitystyö vaatii eniten paukkuja koska kaikki on siinäkin uutta. Oma toimintakulttuuri on vielä idullaan. Eri puolilla hyvinvointialuetta kuljetaan vielä monet eri ”pelipaidat” päällä. Henkilöstöä tuli 26:lta eri työnantajalta. Osa henkilöstöstä on tullut muilta hyvinvointialueilta. Tänä vuonna olisi rakennettava perusta ihmislähtöiselle toimintakulttuurille.

Samalla kun rakennetaan organisaatiota, on kuitenkin jo laitettava idulle kumppanuudet, kehitystyö ja innovaatiot tulevaisuuteen. Ajatuksemme on keskittyä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen puolella liikkumattomuuden vähentämiseen sekä mielenterveyden edistämiseen. Turvallisuuden edistäminen on puolestaan jäänyt kansallisesti kovin vähälle huomiolle. Kokoamme siihen uuden idut onnettomuuksien ehkäisyn, arjen turvallisuuden, sisäisen turvallisuuden sekä sote-valmiuden ja varautumisenkin puolelta.

Hyvinvointialuelaissa on toiminnan tarkoituksena ilmaistu myös ihmisten osallistumisen ja vaikuttamisen edistäminen. Hyvinvointialueet ovat siis vastuussa myös kansanvallan tulevaisuudesta. Emme siis ole pelkkä palvelutehdas. Ihminen on enemmän kuin asiakas.

Aluehallituksen puheenjohtajan työ on puolipäiväinen luottamustehtävä mutta käytännössä siihen menee kyllä 75 prosenttia työajasta. Innostus kantaa. Muutamia muitakin rautoja on edelleen tulessa. Väestöliiton tehtävistä jäin pois mutta paikallisesti vaikutan omalla kotikylällä Ilmolahdella, seurakunnassa sekä kotikunnassa Viitasaarella. Olen myös pohjoismaiden pitkäikäisintä nykymusiikkifestivaalia järjestävän Viitasaaren Kesäakatemia ry:n puheenjohtaja. Ajattelen isosti – toimin paikallisesti.

Jotakin muutakin saattaa elämääni vielä mahtua. Kirjoittaminen kiinnostaa. Elinikäistä oppimista on myös kauppakamarin HHJ eli hyväksytty hallituksen jäsen -tutkinto, jonka hyväksymisestä sain ilmoituksen juuri tänään!

Kohtaamisiin ja näkemisiin!

Maria Kaisa

***

Ps. Miksi olen hyvinvointialueuudistuksesta innostunut?

• Tunnen asiat, joista nyt halutaan päättää. Olen toiminut työni puolesta vuodesta 2019 Keskustan ministereiden tukena, kun soteuudistuksen lainsäädäntöä on valmisteltu. Tiedän mitä mahdollisuuksia uudistus tuo. Tiedän myös mitkä ovat riskit ja miten ne vältetään. Iso kuva on hallussani.

• Työssäni olen innostunut ajattelemaan asioita ihmisten kannalta: oli sitten kyse lapsista ja nuorista, työikäisistä tai ikäihmisistä. Haluan tietää, miten palvelut todella toimivat ja mikä on ihmisten oma kokemus asiasta. Toimivia pyöriä ei kannata korjata mutta olen sinnikäs ja määrätietoinen vaikuttaja silloin kun muutosta parempaan tarvitaan.

• Hyvä päättäjä tarvitsee laajat verkostot, joista voi kysyä ja joiden kanssa voi etsiä ratkaisuja. Olen laajasti verkostoitunut niin Keski-Suomessa kuin koko valtakunnassa. Tunnen toimijoita myös muilta hyvinvointialueilta. Toisiltakin voi oppia.

• Katson asioita mielellään lintuperspektiivistä mutta laskeudun myös käytännön tasolle. Jotta asiat saadaan toimimaan pitää ymmärtää hyvinvointialueen työn kokonaisuus mutta myös sen yhteyspinnat kaikkeen muuhun ihmisten hyvää elämää edistävään Keski-Suomessa. Seurakunnat, kansalaisjärjestöt, tutkimus, oppilaitokset, yritykset ja tietenkin kunnat ovat hyvinvointialueen tärkeitä kumppaneita jatkossa.

• Olen tähän ikään saanut omaa kokemusta monista palveluista Keski-Suomessa elämänkaaren eri vaiheissa.  Kaksosemme ovat kasvaneet Viitasaarella vauvoista teineiksi. Omaakin tuntumaa on niin perusterveydenhuoltoon kuin kaikkein vaativimpaankin erikoissairaanhoitoon ja ensihoitoon. Puolisoni äidin elämän loppuvaiheissa oli tärkeää yhteistyö sairaalan ja seurakunnan kanssa.

• Ymmärrän taloudesta. Keski-Suomen hyvinvointialueella on noin yhden miljardin euron verran rahoitusta valtiolta. Se pitää käyttää fiksusti niin, että rahoilla saadaan ihmisille nykyistä enemmän hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta aikaan.  Sote-uudistus ei ole vain entisten palveluiden siirtämistä uuteen hallintoon. Samalla on tehtävä uutta niin että sekä henkilöstö, asiakkaat, oppilaitokset, tutkimus,  järjestöt ja muut toimijat ovat kehitystyössä mukana.

Ja mikä tärkeintä:

mistä tahansa kunnasta Keskustan tulevat aluevaltuutetut ovat kotoisin, heidän on huolehdittava KOKO maakunnan alueen lähipalveluista. Jokaisen kunnan alueella tulee olla sosiaali- ja terveyspalveluiden toimipiste, joka on ovi monipuolisiin palveluihin ja hyvinvointialueen ”tuntosarvi” kuntaan.

Ota yhteyttä jos toivot että tapaamme tai sinulle on ideoita tai verkostoja joiden kanssa haluaisit minun olevan yhteyksissä! Kehitän mielelelläni eri ikäisten ihmisten osallisuutta hyvinvointialueella!

Tavoitteeni ovat

• vahvat lähipalvelut koko Keski-Suomessa – oven ja verkko-osoitteen takana on nykyistä enemmän!
• lapsille, nuorille ja perheille parempi Keski-Suomi
• tiivis yhteistyö eri toimijoiden kesken: kunnat, yritykset, oppilaitokset, järjestöt, seurakunnat ja korkeakoulut mukaan !

Maria Kaisa Aula

puh. 050 530 9697

mariakaisa.aula (at) gmail.com

sekä mariakaisa.aula (at) hyvaks.fi

Facebook Aula & Pietiläinen

Keskustan aluevaaliohjelma 2022

Havainnollistava kuva siitä miten ajattelen hyvinvointialueen