Elämäni ennen ja jälkeen Viitasaaren

On loputtoman kiinnostavaa, miksi ihminen päätyy sinne, missä hän on?” (HS 30.3.2021)
Ohjaaja Klaus Härön 50-vuotissyntymäpäivähaastattelun viimeinen lause pysäytti.

Oman aikuisen elämäni voi jakaa aikaan ennen ja jälkeen Viitasaaren eli vuoden 2003. 

En ajelehtinut Viitasaarelle vaan päätin tulla ja olla. Tulin rakkaudesta puolisooni, kaipuusta perheeseen ja johonkin toiseen elämäntyyliin. Luotin sydämen ääneen: Hyppäsin pois nousujohteiselta politiikan uralta.

Muistelen, että ajatuksissani vahvistui ”hanki itsellesi elämä”-fiilis.  Mietin missä olen 20 vuoden päästä?   Olenko mummoikäisenä tyytyväinen elämääni? Tiesin, että en pysty yhdistämään perhettä Keski-Suomessa ja kansanedustajan tehtäviä Lapissa.  Valintoja oli tehtävä.

Valitsin läheiset ihmissuhteet. Nyt olen asunut Ilmolahden kylällä 17 vuotta. Olen kahden lukiolaisen äiti, puoliso, kuorolainen, kyläaktiivi, puutarhaharrastaja, kirkkovaltuutettu ja nyt jopa kuntavaaliehdokas. Olen kasvanut kiinni uuteen kotiseutuuni.  

Olin pitkään ministeriöissä virkatehtävissä, joihin puoluepoliittinen osallistuminen soveltui huonosti. Oli hyödyllistä ottaa politiikkaan välillä etäisyyttä. Sukkuloin töissäni Viitasaaren, Jyväskylän ja Helsingin välillä.

Teen työtä oppiakseni uutta. Kaikki työtehtäväni ovat opettaneet ”yleiskatsauksellisuutta”.  Ammattitaitoani on asioiden ja ilmiöiden yhdisteleminen ja katsominen laajasta lintuperspektiivistä.  

Miten kehityskulut liittyvät yhteen ja toisiinsa? Miten asiat ihmisten ja arjen näkökulmasta toimivat? Miten kotikylää, kotikuntaa, Suomea ja maailmaa voisi tehdä paremmaksi paikaksi elää? Mietin mieluusti uusia tapoja osallistamiseen ja lähidemokratiaan.

Ajattelen isosti – toimin paikallisesti – se on minun mottoni.

Vuoden 2019 toukokuussa Mika Lintilä yllättäen soitti ja kysyi valtiosihteerikseen valtiovarainministeriöön. Mika arveli, että sopisin ”makrotason tehtäviin”. Vastasin myöntävästi ja pääsin unelmatyöhöni.  Korona-aika pakotti valtiokoneiston etätyöhön, joka minulle oli jo hyvin tuttua.  

Voin työssäni hyödyntää laajoja verkostojani, politiikan ja päätöksenteon prosessien tuntemusta pitkältä ajalta, kirjoittamista ja viestinnän taitoja sekä luovaa ajattelua. Koen olevani isojen linjojen vastaava.  En koe tarpeelliseksi olla itse ”framilla”. On palkitsevaa tukea ihmisiä, jotka tekevät täysillä töitä kansanvallan palveluksessa.

Mitä vastaan Klaus Härön kysymykseen? Miksi päädyin sinne missä nyt olen?

Kuulostelemalla omia tuntoja. Olemalla oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Luottamalla siihen, että elämä kantaa. Vastaamalla tahdon. Tahtomalla. Rakastamalla.

Viitasaarella olen kotona.

Tärkein koti on läheisissä ihmissuhteissa.
Mun mielimaisema Ilmolahdella. Olen kasvanut Kemijokivarressa ja Peräpohjolassa. Siksi avoin maisema ja näkymä vesille on minua rauhoittava.
Harrastan puutarhanhoitoa. Enemmän kukkia kuin hyötykasveja. Lehtikaali on hyötykasveista mieluisin ja kesäkurpitsa.
Neljä vuodenaikaa Ilmolahdella. Näkymä mökin ikkunasta.
Ilmolahden kyläseuran merkeissä on pidetty monet mukavat kohtaamiset ja tapahtumat.
Meidän venevajassa on ollut useamman kerran Ilmolahden kyläkirkko.
Ihastelemme maisemia vuonna 2011.
Sakkeus nousi puuhun kyläkirkkotapahtumassa joitakin vuosia sitten.
Muikkuja saadaan kesällä naapureilta, Majalahdessa on hyvät perinteiset apajapaikat.
Viitasaaren Musiikin Aika – tapahtumassa olen käynyt 2000-luvun alusta saakka. Mahdollisesti noin 20 kesänä siis. Tässä Lauri kokeilee harppua Tervamäen kappelissa joka on meidän mökkirannasta vastapäätä Suovanlahden puolella. Tervamäen näkötornista näkeekin meille.
Tätä tietä tulen kotiin.
Ystäväperheen hevoset ovat olleet meillä laitumella monena kesänä.
Seppo on tee se itse -mies parhaasta päästä.
Olemme tarjonneet tuttavan lampaille laitumen ja samalla saaneet kosteikon reunat pysymään puhtaana pusikoista.

On mukava kun ihmiset tulevat kylän yhteisiin tapahtumiin.

Olen kotiutunut Viitasaarelle.

Kommentit

One comment on “Elämäni ennen ja jälkeen Viitasaaren”
  1. Timo Heikkilä sanoo:

    Olipa hienoa kuulla ja kuvin nähdä Maria Kaisan antoisasta, uuden elämän vaiheen kokemuksista.Viitasaarella ja elon jatkeesta tähän päivään.
    Varmaan peilautuu elämääsi kotiseutusi Tervolan elinympäristö ja kokemukset.
    Näin ainakin minulle, Kemijoen törmälle palanneelle, monipaikkaiselle.
    Elämä on lahja !

    Liked by 1 henkilö

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s