”On loputtoman kiinnostavaa, miksi ihminen päätyy sinne, missä hän on?” (HS 30.3.2021)
Ohjaaja Klaus Härön 50-vuotissyntymäpäivähaastattelun viimeinen lause pysäytti.

Oman aikuisen elämäni voi jakaa aikaan ennen ja jälkeen Viitasaaren eli vuoden 2003. 

En ajelehtinut Viitasaarelle vaan päätin tulla ja olla. Tulin rakkaudesta puolisooni, kaipuusta perheeseen ja johonkin toiseen elämäntyyliin. Luotin sydämen ääneen: Hyppäsin pois nousujohteiselta politiikan uralta.

Muistelen, että ajatuksissani vahvistui ”hanki itsellesi elämä”-fiilis.  Mietin missä olen 20 vuoden päästä?   Olenko mummoikäisenä tyytyväinen elämääni? Tiesin, että en pysty yhdistämään perhettä Keski-Suomessa ja kansanedustajan tehtäviä Lapissa.  Valintoja oli tehtävä.

Valitsin läheiset ihmissuhteet. Nyt olen asunut Ilmolahden kylällä 17 vuotta. Olen kahden lukiolaisen äiti, puoliso, kuorolainen, kyläaktiivi, puutarhaharrastaja, kirkkovaltuutettu ja nyt jopa kuntavaaliehdokas. Olen kasvanut kiinni uuteen kotiseutuuni.  

Olin pitkään ministeriöissä virkatehtävissä, joihin puoluepoliittinen osallistuminen soveltui huonosti. Oli hyödyllistä ottaa politiikkaan välillä etäisyyttä. Sukkuloin töissäni Viitasaaren, Jyväskylän ja Helsingin välillä.

Teen työtä oppiakseni uutta. Kaikki työtehtäväni ovat opettaneet ”yleiskatsauksellisuutta”.  Ammattitaitoani on asioiden ja ilmiöiden yhdisteleminen ja katsominen laajasta lintuperspektiivistä.  

Miten kehityskulut liittyvät yhteen ja toisiinsa? Miten asiat ihmisten ja arjen näkökulmasta toimivat? Miten kotikylää, kotikuntaa, Suomea ja maailmaa voisi tehdä paremmaksi paikaksi elää? Mietin mieluusti uusia tapoja osallistamiseen ja lähidemokratiaan.

Ajattelen isosti – toimin paikallisesti – se on minun mottoni.

Vuoden 2019 toukokuussa Mika Lintilä yllättäen soitti ja kysyi valtiosihteerikseen valtiovarainministeriöön. Mika arveli, että sopisin ”makrotason tehtäviin”. Vastasin myöntävästi ja pääsin unelmatyöhöni.  Korona-aika pakotti valtiokoneiston etätyöhön, joka minulle oli jo hyvin tuttua.  

Voin työssäni hyödyntää laajoja verkostojani, politiikan ja päätöksenteon prosessien tuntemusta pitkältä ajalta, kirjoittamista ja viestinnän taitoja sekä luovaa ajattelua. Koen olevani isojen linjojen vastaava.  En koe tarpeelliseksi olla itse ”framilla”. On palkitsevaa tukea ihmisiä, jotka tekevät täysillä töitä kansanvallan palveluksessa.

Mitä vastaan Klaus Härön kysymykseen? Miksi päädyin sinne missä nyt olen?

Kuulostelemalla omia tuntoja. Olemalla oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Luottamalla siihen, että elämä kantaa. Vastaamalla tahdon. Tahtomalla. Rakastamalla.

Viitasaarella olen kotona.

On mukava kun ihmiset tulevat kylän yhteisiin tapahtumiin.